Päämajakaupunki tapahtumien keskipisteessä

Päämajakaupunki tapahtumien keskipisteessä

Mikkelin kolmas Päämajasymposium on saatu juuri päätökseen. Vuorokauteen mahtui paljon kohtaamisia ja mielenkiintoisia keskusteluja. Helle helli ja kaupunki näytti parhaat puolensa. Vieraita oli saapunut varta vasten poliittista keskustelua seuraamaan eri puolilta Suomea.

Esiintyjäjoukko oli tänäkin vuonna äärettömän korkeatasoinen. Ministeri Elisabeth Rehn piti perinteisen Mannerheim-luennon, komissaari Olli Rehn kommentoi leppoisaan tyyliin Euroopan tuoreita talousnäkymiä. Ilo oli kuulla monista positiivisista merkeistä, jotka ennakoivat taantuman taittumista ja uuden kasvun alkua.

Paneeliin oli kutsuttu ministerit Risikko ja Pekkarinen sekä eduskuntaryhmän pj Heinäluoma. Suurten puolueiden edustajat avasivat jo tulevien eduskuntavaalien keskustelua. Keskustelu oli toki asiapitoista ja aiheet vakavia. Tunnelma oli kuitenkin leppoisa ja hauska. Pekkarinen oli erityisen leppoisalla tuulella ja syyttelikin suomalaisia miehiä huoltosuhteen heikkenemisestä ja väestön ikääntymisestä. Ovat kuulumma  nykymiehet liian löysiä. Toista olivat suuret ikäluokat sotien jälkeen. silloin tehtiin kovasti töitä ja lapsia...

Paneelin tunnelma oli välillä jo niin kesäisen kepeä, että ministeri Risikko epäili joutuneensa Heinäluoman ja Pekkarisen seksiterapeutiksi:)

Tämän päiväistä seminaaria pohjustettiin eilen jo suurelle joukolle kutsuvieraita. Erityisesti tiedotusvälineiden edustajia oli todella paljon paikalla. Saimaa näytti parastaan, kun toimittajat, paikalliset yrittäjät ja kaupunginjohto seilasivat Wenno-laivalla. Illalla nautimme Musiikkijuhlien konsertista. Päivä oli onnistunut ja sitä parhainta markkinointia. Kovasti saimme kiitosta ja tuntui hyvältä, että niin suuri joukko kutsuvieraita oli valinnut Mikkelin tapahtumat monien valtakunnan kesätapahtumien joukosta.

Iloisin uutinen eilen oli kuitenkin kadoksissa olleen pikkupojan löytyminen Ristiinassa. Tuntuu niin hyvältä kuulla välillä hyviä uutisia ja selviytymistarinoita. Äidin ja isän hätää ei pysty edes kuvittelemaan niin pitkä oli pojan kadoksissaolo. Äärettömän hyvältä tuntui myös ihmisten välittäminen ja auttamisenhalu. Yhteisöllisyyttä on kuitenkin yhteiskunnassamme silloin, kun tarve sille on eritýisen suuri.

 

Jaa artikkeli

Kommentit (0)

Jätä kommentti


Viimeisimmät blogikirjoitukset

Blogi
arkisto