Uusimmat

Puhe ketterä ja korvaamaton kansalaisyhteiskunta-kumppanuusfoorumissa (10.6.2016)

Arvoisat ohjelmatukijärjestöjen edustajat, hyvät kumppanuusfoorumin osallistujat,

Haluan vilpittömästi kiittää teitä kutsusta tulla osallistumaan tämänkertaiseen ohjelmatukijärjestöjen Kumppanuusfoorumiin.

Ennen kuin menen päivän varsinaiseen aiheeseen, haluan ottaa esille vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn YK:n yleissopimuksen, sillä asia on tänään erityisen ajankohtainen. Yleissopimus ja sen valitusmenettelyä koskeva pöytäkirja tulevat nimittäin Suomen osalta voimaan tänään 10.6.2016!

Vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyllä yleissopimuksella luodaan sopimuspuolille velvollisuus edistää, suojella ja taata kaikille vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti heidän ihmisoikeuksiensa ja perusvapauksiensa toteutuminen. Yleissopimuksen johtavana periaatteena on syrjinnän kielto. Valinnaisella pöytäkirjalla perustetaan yksilövalitusjärjestelmä sekä mahdollistetaan vammaisten henkilöiden oikeuksien komitean omasta aloitteesta tapahtuva tutkintamenettely.

Yleissopimus edellyttää Suomen sopimuspuolena järjestävän yleissopimuksen kansallisen täytäntöönpanon ja sen seurannan. Sopimuksen yhteystahona tulevat toimimaan ulkoasiainministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö. Suomeen myös perustetaan koordinaatiojärjestelmä helpottamaan täytäntöönpanoon liittyvää toimintaa. Täytäntöönpanoa seuraavan itsenäisen ja riippumattoman rakenteen tehtävistä huolehtivat eduskunnan oikeusasiamies, Ihmisoikeuskeskus ja sen ihmisoikeusvaltuuskunta. Kansalaisyhteiskunnan, erityisesti vammaisten henkilöiden ja heitä edustavien järjestöjen, osallistuminen tähän kaikkeen seurantaan on ensiarvoisen tärkeää – ja sitähän myös yleissopimus edellyttää.

Vammaisten henkilöiden oikeuksien asema nimenomaan oikeudellisesti velvoittavina ihmisoikeuksina vahvistuu. Samalla valtion velvollisuus toimia näiden oikeuksien edistämiseksi korostuu.

Suomi antaa merkittävää taloudellista tukea vammaisten henkilöiden oikeuksien edistämiselle ympäri maailmaa. Tuemme kehitysyhteistyön varoista mm. YK:n vammaisten henkilöiden erityisedustajan toimintaa sekä YK:n vammaiskumppanuusrahastoa. Tämän tuen avulla autetaan kehittyvissä maissa eläviä vammaisia henkilöitä, jotka usein ovat kaikista heikoimmassa asemassa omissa yhteiskunnissaan.

Suomi on samasta syystä painottanut vammaisten henkilöiden inkluusiota myös humanitaarisessa toiminnassa. Tämän osalta annoimme sitoumuksia Istanbulin huippukokouksessa toukokuussa ja järjestimme myös yhteistyössä Australian, Thaimaan ja laajan järjestökoalition kanssa vammaisten asemaa koskevan erityisistunnon.

Vammaisten henkilöiden asemaa käsittelimme myös Maailma kylässä –festivaaleilla 28.5., jossa minulla oli ilo ja kunnia osallistua paneeliin, jossa puhuttiin yhteistyöstä Aasian kumppanimaissa. Samassa paneelissa oli mukana muun muassa Marko Vuoriheimo eli Signmark, joka on ulkoministeriön vammaisten henkilöiden oikeuksien erityisedustaja. Totesin paneelissa, että tuo ihan eri tavalla uskottavuutta, että Suomen puhetorvena vammaisasioissa toimii ministerin sijaan Signmarkin tapainen henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta vammaisena olemisesta. Tämän huomasin esimerkiksi, kun Signmark esiintyi Maailmanpankin kevätkokouksen yhteydessä.

Nyt haluan tulla lähemmäksi tämän päivän teemaa. Viime marraskuussa tapasin teitä ja järjestökentän edustajia laajemminkin toisenlaisissa merkeissä. Tuolloin tunnelmat olivat kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön kohdennettujen määrärahaleikkausten vuoksi vaikeat. Tuolloin kerroin, että ulkoasiainministeriö luopuu kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyötukien vuosittaisista hakuprosesseista ja porrastaa kahden isoimman tuki-instrumentin haut eri vuosille. Näin nykyiset tukimuodot voidaan säilyttää, vaikka tukien hallintoon kohdistuvat henkilöresurssit vähenevät.

Leikkaukset johtivat monissa järjestöissä henkilöstövähennyksiin, ja ne tilanteet ovat aina valitettavia. Samoja henkilöstövähennyksiä toteutetaan myös ministeriössämme. Haluan kuitenkin korostaa, että leikkauksia ei kohdistettu erityisesti järjestökenttää kohden, vaan moniin muihinkin toiminnan ja tuen muotoihin, joihinkin jopa järjestötukiin kohdistuneita leikkauksia laajemmin. Näin oli välttämätöntä toimia, ja siten edesauttaa valtiontalouden tilanteen korjaamista.

Keväällä osana kehysriihessä päätettyjä vuositasolla 370 milj. euroon nousevia säästöjä hallitus päätti myös leikata 25 miljoonaa euroa varsinaisen kehitysyhteistyön rahoituskehyksestä vuodesta 2018 lähtien. Kuten tuolloin totesin, lähdemme valmistelussa siitä, että jo isojen säästöjen eteen joutuneen suomalaisen kansalaisjärjestökentän kokonaisrahoitusta ei enää lasketa.

Aivan viime päivien aikana saadut signaalit ja tilastot osoittavat, että Suomen taloustilanteessa on näkyvissä kohentumisen merkkejä. Se on meille kaikille erittäin hyvä ja kannustava uutinen.

Marraskuussa kerroin uudistusten pääperiaatteet, ja niitä konkretisoivaa työtä on nyt kevään aikana viety ohjelmatuen osalta ministeriön ja järjestöjen yhteisessä työryhmässä eteenpäin. Olen sekä kansalaisyhteiskuntayksikön että teidän taholta saanut kuulla viestejä sen edistymisestä. Voin ilokseni todeta, että sanomat ovat olleet yhteneviä, ja se osaltaan kertoo tärkeää viestiä siitä, että ohjelmatuen uudistustyötä viedään eteenpäin hyvässä yhteisymmärryksessä. Työryhmässä luodaan uutta ohjelmaperustaisen tuen toimintamallia, ja siihen pääsemiseksi kaikilta tarvitaan valmiutta tehdä uudistuksia ja selkeyttää – missä vain mahdollista – nykyistä järjestelmää. Näitä olemme miettineet ja niistä ministeriössä keskustelleet. KEO-30:n edustajat tulevat ottamaan näitä täsmällisemmin esiin omassa katsauksessaan. Myös ohjelmatuen evaluointiprosessi on hyvässä vauhdissa, ja sen havaintoja ja suosituksia on syytä myös aikanaan tutkia tarkoin.

Olen myös ollut vaikuttunut siitä, kuinka järjestöt ovat hyvin vaikeasta, ennen kokemattomasta tilanteesta huolimatta pystyneet viemään toimintaansa eteenpäin. Se osaltaan kertoo minulle siitä, että te teette työtänne kaikella mahdollisella panostuksella ja sydämellä, aidosti toiminnan hyödynsaajista välittäen. Olen ollut myös vaikuttunut niistä innovatiivisistakin ratkaisuista, joita olette esimerkiksi yksityisen sektorin kanssa tehtävän yhteistyön saralla rohkeasti ottaneet kokeiluun ja käyttöönkin. Uudenlaisia toimintamalleja on tärkeää kokeilla, ja siten viedä kehitysyhteistyön toteuttamista eteenpäin. Tätä työtä on meidän kaikkien jatkettava ja siinä ministeriölläkin on paljon työkenttää.

Ohjelmatukijärjestöt ovat toimittaneet kansalaisyhteiskuntayksikköön omia arvioitaan määrärahaleikkausten vaikutuksista. Haluan kiittää teitä niiden lähettämisestä, ja tulemme käymään ne huolella läpi sekä laatimaan yhteenvedon. Vaikeasta ja yllättävästä tilanteesta huolimatta olen iloinnut asenteesta, jossa pyritään rohkeasti uudistumaan ja ns. saamaan vähemmällä enemmän aikaan. Uskon, että tälläkin uudistusprosessilla, vaikka se on ollut pakon sanelema ja määrärahaleikkausten pakottama, pystymme yhdessä luomaan entistä paremmat toiminnan tukimuodot tulevia vuosia varten. Toimivat, vaikuttavat ja tuloksia aikaansaavat ja myös niiden mittaamiseen ja raportointiin kykenevät tukimuodot ovat meidän kaikkien etu. Sitä edellyttää aikaisempaa selvemmin myös parlamentaarinen seuranta: meidän on pystyttävä ministeriönä johdonmukaisemmin raportoimaan eduskunnalle kehitysyhteistyön tuloksista ja vaikuttavuudesta. Ja jotta me siihen kykenemme, tulee meidän tukimuotojen pystyä niitä tuloksia raportoimaan. Tämä edellytys on tärkeää pitää mukana ohjelmatuen uudistustyön edetessä.

Haluan tässä tilaisuudessa esittää teille myös tärkeän toivomuksen, sillä teillä ohjelmatukijärjestöinä ja luotettuina yhteiskunnallisina toimijoina on kansallisessa keskustelussa ainutlaatuinen vaikuttamismahdollisuus. Yhteiskuntaamme kohdistuu monia laajoja globalisaation ja vaikeiden humanitaaristen tilanteiden aikaansaamia tilanteita ja paineita, jotka ovat monille kansalaisille uusi ja osin pelottavakin asia. Teidän sanomaanne näihin asioihin liittyen – olivat ne sitten pakolaistilanne ja muuttovirrat, ruokakriisit, ilmastonmuutos, kansalaisyhteiskunnan kapeneva tila monessa maassa, ihmisoikeustilanne ja ihmisoikeuspuolustajien kohtelu eri maissa – seurataan, siihen luotetaan ja sitä toistetaan.

Arvostan todella jokaista järjestöpuheenvuoroa tai –kannanottoa, jossa näihin vaikeisiin ja monimutkaisiin ilmiöihin pyritään kiinnittämään huomiota ja ennen kaikkea selittämään kansantajuisesti niiden syntyä ja seurauksia, myös meille täällä Suomessa. Pelotteluun ei ole tarvetta, mutta tarvitsemme tiiviimpää yhteistyötä ja selkeämpää sanomaa näiden asioiden tiimoilta, jotta opimme suomalaisina ymmärtämään ympärillämme tapahtuvaa globaalia muutosta. Vain sitä muutosta ymmärtämällä voimme pystyä osaltamme niiden ratkaisuun vaikuttamaan. Toivonkin teiltä kaikilta tältä osin kannanottoja, joilla lisätään ei vain tietämystä näistä teemoista, vaan myös niiden ymmärrystä ja suvaitsevuutta niitä kohtaan.

Ja kertokaa samalla suomalaisille, että teette tätä arvokasta toimintaanne heidän tuellaan, mm. valtionavustuksen ja lahjoitusten turvin. Näin olisi mahdollista, että jokainen suomalainen voisi tuntea ylpeyttä hyvistä tuloksista.

Lopuksi pari sanaa ministeriön ja järjestöjen välisestä yhteistyöstä. On selvää, että leikkausten vaikutus järjestöissä on ollut suuri. Samalla on hyvä muistaa, että myös kansalaisyhteiskuntayksikkö KEO-30 on joutunut kuluneen vuoden aikana melkoiseen myllyyn leikkausten toimeenpanijana, samanaikaisesti käynnistäen uusia hakukierroksia ja vieden eteenpäin uudistustyötä. Tämä kaikki tapahtuu aikaisempaa selvästi pienemmällä henkilöstömäärällä. Tilanne jatkuu vaikeana ehkä jopa vuoden 2018 alkupuolelle saakka, ennen kuin uudistukset alkavat toden teolla vaikuttamaan. KEO-30 pyrkii mahdollisimman laadukkaaseen ja tasapuoliseen kohteluun kaikkien järjestöjen yhteydenottojen hoidossa, ja kaikkiin yhteydenottoihin vastataan. Vastausviiveet ovat voineet hieman venyä, mutta mielestäni yksikkö on suoriutunut todella hienosti kuluneesta vuodesta. Haluankin tässä yhteydessä kiittää teitä kaikkia, sekä järjestöjä että KEO-30:a, panoksestanne kansalaisyhteiskuntatoimijoiden kehitysyhteistyön toteutukseen tämän vaikean vuoden aikana­. Yhteistyötä tarvitaan, ja olen varma että se jatkuu tiiviinä.


Tuoreimmat
kirjoitukset

Tuoreimmat
puheet

Kirjoitusarkisto

puhearkisto