uusimmat

Avajaispuhe Lukemisen unelmavuosi-tapahtuman avajaisissa (15.1.2019)

Avajaispuhe Lukemisen unelmavuosi-tapahtuman avajaisissa

Mikkeli 15.1.2019

Hyvät mikkeliläiset, hyvät ystävät.

Hyvää vuotta 2019, ja erityisen hyvää lukemisen Unelmavuotta meille kaikille.

On suuri kunnia ja ilo toimia vuoden suojelijana, olen erittäin otettu tästä äärettömän tärkeästä tehtävästä.

Haluan kiittää Mikko Siitosta, entistä valtuustokollegaani tästä erinomaisesta valtuustoaloitteesta. Haluan myös kiittää Mikkelin sivistystoimea ja Mikkelin seutukirjastoa teemavuoden toteutuksesta ja siitä työstä, jota jo olette tehneet. Mutta nyt tähän tarvitaan kaikki mukaan, jotta tavoite toteutuu. Tavoite siitä, että lapset, perheet ja kaikenikäiset kaupunkilaiset innostuvat lukemisesta ja muistavat sen merkityksen hyvinvoinnillemme.

*****

Meillä on aina luettu paljon. Oma lukuharrastukseni alkoi varhain. Minulle luettiin kotona paljon, vaikka vanhempani tekivät pitkää päivää töissä.

Jo ennen kuin olin kouluikäinen, osasin lukea. Pekka Töpöhäntä, Peppi Pitkätossu, Onnelit ja Annelit, Viisikot, kaikki luettu alakoulun kahdella ensimmäisellä luokalla. Minua auttoi kirjaston ystävällinen täti löytämään kiinnostavat kirjat, myös ala-asteen opettajani kannusti kovasti ja antoi vinkkejä.

Myös lapsilleni on aina luettu ja he rakastavat lukemista aikuisinakin. Samat kirjat ovat kuluneet vielä lastenkin käsissä ja uusia suosikkeja löytyy koko ajan.

Harry Potterit, Taru Sormusten Herrasta ovat melkein kuluneet loppuun.

Kirjat ovat seuranneet mukanani koko elämän erilaisissa tilanteissa ja tuoneet iloa, lohtua, auttaneet ratkaisemaan ongelmia, lievittäneet stressiä ja olleet hyviä ystäviä. Kirjat myös avasivat minulle ovia maailmoihin jonne en ikinä olisi päässyt kurkistamaan tai tutustumaan fyysisesti. Se on kiehtovaa. Kirjojen avulla voi matkustaa maailman ääriin ja toiseen aikaan, menneeseen ja tulevaan.

*****

Hyvät ystävät.

Suomi on vuosikymmeniä ollut lukutaidon kärkimaita maailmassa. Tästä saamme kiittää erinomaista koulujärjestelmäämme ja kaikille avoimia kirjastoja. Näistä molemmista monissa maailman maissa ollaan meille kateellisia.

Nyt on havahduttu siihen, että lukutaitomme on rapautumassa. Kiinnostus kirjoja ja lukemista kohtaan vähenee koko ajan. Tuoreiden tietojen mukaan alle 25-vuotiaiden suomalaisten lukutaito on heikompi kuin 10 vuotta sitten. Tiedämme myös että 15-24 vuotiaista nuorista 40% lukee harvemmin kuin kerran kuussa tai ei lue ollenkaan.

Elämme aikaa, jossa kirjojen kanssa kilpailee moni muu ajanviete. Ajanviete, joka ei samalla tavalla kehitä ja luo välttämättömiä taitoja.

Lukeminen on perustaito joka avaa ovia sujuvaan arkeen sekä osallisuuteen yhteiskunnassa. Se auttaa ymmärtämään itseään ja ympäröivää maailmaa. Lukeminen kehittää empaattisuutta, luovuutta ja sosiaalisia taitoja, Lukeminen on yksinoloa joka kehittää tunneälyä ja itsetuntoa. Sen avulla voi torjua yksinäisyyttä ja syrjäytymistä.

Nuorten pitää lukea enemmän. Niin pitää kaikenikäisten. Lukeminen tekee hyvää ikäihmisille, se hidastaa iän tuomia vaivoja.

Huoleen lukutaidon rapautumisesta on herätty korkealla tasolla. Tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio, itsekin runoilija, on ottanut asiaan kantaa useaan otteeseen. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen johdolla on perustettu asiantuntijoista koostuva lukutaitofoorumi tarjoamaan käytännön apua ja ideoita lukuliikkeen muodossa. Vuoden alussa saimme ilouutisen Elinkeinoelämän Keskusliitosta, kun se kampanjoi yhdessä Aku Ankan kanssa lukutaidon puolesta.

*****

Hyvät kuulijat,

Maailma on muuttunut ja teknologia on tuonut paljon uusia tapoja viettää aikaa yksin tai yhdessä. Digitalisaatio tuo uusia mahdollisuuksia lukuharrastuksiin ja uuden oppimiseen. Kirjastot ovat hyvin tarttuneet näihin mahdollisuuksiin. Ja nyt on tärkeää levittää tietoa näistä uudistuksista Lukemiseen voi tuoda yhteisöllisyyttä ja kirjastot voivat olla kohtaamispaikkoja ja toreja. Erinomainen esimerkki tästä on Helsingin uusi keskuskirjasto Oodi, josta on hyvä ottaa oppia.

Uusia tapoja on aktiivisesti keksittävä lukuinnostuksen lisäämiseksi. Olen innostunut tämän tapahtuman yhteydessä lanseeratusta one book, one community-ajatuksesta. Teemakirjaksi valitun Emmi Itärannan Teemestarin kirjan teemoista, kuten ympäristöhaasteista, on hyvä käydä ajankohtaista pohdintaa ja keskustelua niin Mikkelissä kuin muuallakin. Myös päättäjät on saatava mukaan, heidän olisi hyvä herkällä korvalla kuunnella aiheesta käytävää keskustelua.

Tulevaisuutta kuvaavat kirjat, dystopiat, ovat nostaneet suosiotaan globaalien haasteiden kuten ilmastonmuutoksen tai heikkenevien ihmisoikeuksien myötä. Ei ole ihme, että Margaret Atwoodin Orjattaresi on noussut uudeksi lukuhitiksi Presidentti Trumpin valinnan jälkeen. Luin itsekin kirjan uudelleen viime kesänä.

Hyvät kuulijat,

Lukutaidon vahvistaminen on meidän kaikkien tehtävä. Jokaisen suomalaisen lapsen ja aikuisen. Se on myös kodin, koulun, kirjaston, neuvoloiden tehtävä. Tarvitsemme kansallisen herätyksen lukemisen puolesta. Se lisäisi hyvinvointia hetkisessä ja välillä epävarmassa arjessamme

*****

Hyvät Ystävät,

Kaikkein tärkeimmän jätin puheessani loppuun: lapset.

Lukekaa, hyvät ihmiset lapsillenne joka päivä. Jo ihan pienille lapsille. Pienet lapset rakastavat tuttujen aikuisten ääntä ja vaikka loruja. Lyhyitä satuja. Kun kirjat kuluvat käsissä jo pienestä pitäen, niistä tulee elinikäisiä ystäviä.

Minun suuri onneni on olla kahden pienen ihmisen mumma. Luen lapsille, aina kun tapaamme. Ne ovat arvokkaita, läheisyyden täyttämiä hetkiä. Vain meidän yhteisiä hetkiä. Ne hetket synnyttävät välillä hyviä keskusteluja. Uskon, että lapsenlapseni muistavat ne, mutta ne ovat erittäin tärkeitä myös minulle.

Ja aivan lopuksi, hyvät ystävät,

Luetaan itsellemme, luetaan lapsillemme. Se on korvaamattoman arvokasta.

Näillä sanoilla haluan toivottaa kaikille mikkeliläisille, eteläsavolaisille hyvää ja antoisaa Lukemisen Unelmavuotta. Tehdään tästä hieno, mieleenpainuva vuosi yhdessä!


Tuoreimmat
kirjoitukset

Tuoreimmat
puheet

Kirjoitusarkisto

puhearkisto