Uusimmat

Toivoa ja yhdessä tekemistä

YK:n yleiskokouksen sali hiljeni, kun Nobel-palkittu, talebanien murhayrityksestä selvinnyt nuori nainen, Malala Yousafzai aloitti puheensa. Nuoret hänen ympärillään pitelivät lamppuja, joiden valot kuvastivat toivoa rauhan ja koulutuksen kautta rakentuvasta paremmasta tulevaisuudesta. Samassa salissa 193 maata, Suomi mukaan lukien, oli juuri yksimielisesti hyväksynyt uuden ja äärettömän kunnianhimoisen kestävän kehityksen agendan. Usko yhdessä tekemiseen oli herännyt. Vaikuttava hetki jäi mieleeni, kun osallistuin YK:n kestävän kehityksen huippukokoukseen ja YK:n yleiskokoukseen edellisviikolla New Yorkissa.

Tuore kestävän kehityksen agenda tähtää vuoteen 2030. Tavoitteena on mm. poistaa täysin köyhyys koko maailmasta, lopettaa naisiin ja lapsiin kohdistuva syrjintä sekä toteuttaa kaikkien tyttöjen ja poikien laadukas opetus, ilmastonmuutosta samalla hidastaen. Historiallista on, että ensimmäistä kertaa samat tavoitteet kattavat äärimmäisen köyhyyden poistamisen ja kestävän kehityksen kaikilla osa-alueilla. Toimeenpano velvoittaa universaalisti jokaista maailman valtiota. Suomessa se kansainvälisen kehitysyhteistyömme lisäksi tarkoittaa esimerkiksi parisuhdeväkivallan poiskitkemistä ja ruokahävikin karsimista.

Isoja tavoitteita ei kuitenkaan saavuteta vain hallitusten toimin, vaan jokaista järjestöä, yritystä, kansalaista ja säätiöitä tarvitaan. Erityisesti yksityisen sektorin rooli kehitysyhteistyössä on keskeistä työpaikkojen syntymiseksi, sillä työ on parasta sosiaaliturvaa kehitysmaassakin. Valmistelussa olevan Suomen kehityspoliittisen linjauksen painopisteet: naisten ja tyttöjen asema, kestävä energia-, vesi- ja ruokahuolto, demokratian toimivuus sekä kehitysmaiden yksityisen sektorin kasvu, nousivat viikon keskusteluissa ja tapaamisissa vahvasti esille. Vaikea taloustilanteemme ja leikkaukset ymmärrettiin.

Maineestamme on käyty täällä Suomessa keskustelua. YK:ssa sopimamme ja Suomen kehitysmäärärahojen karsiminen on nähty ristiriitaisena. Meidän on nyt sisäistettävä, että vaikka rahaa on tällä hetkellä vähemmän, ei asiantuntijuutemme, osaamisemme, sitoutumisemme tai maineemme ole kadonnut.

Annamme ensi vuonna kehitysapua yli 700 miljoonaa euroa. Kehitysvarojen 0,7 prosentin osuus bkt:stä on yhä päämäärämme. Teemme kaikkemme, jotta heikoimmassa asemassa olevat saisivat apua ja voisimme estää kriisejä. Kohdistimme juuri uudelleen ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroista 7.6 miljoonaa euroa pakolaisleireille Syyrian naapurimaihin. Paikan päälle viety apu on tärkeää, jotta miljoonien pakolaisten toivo leireillä ei hiivu ja johda vaaralliselle pakomatkalle Eurooppaan.

YK tarvitsee tavoitteidensa toteuttamiseksi koordinaation tiivistämistä järjestöjensä kesken. Samoin me Suomessa tarvitsemme lisää kehitysaputoimijoiden yhteistyötä. Tietoa ja kokemuksia on jaettava, parhaita käytäntöjä etsittävä, yritysten ja kansalaisjärjestöjen vahvistettava toistensa osaamista ja siiloutumista vältettävä. Tehdään yhdessä, toivoa on!

Julkaistu 7.10.2015 Mikkelin Kaupunkilehdessä


Tuoreimmat
kirjoitukset

Tuoreimmat
puheet

Kirjoitusarkisto

puhearkisto