Uusimmat

Humanitaarisen avun tarpeet ja auttamisen riskit ovat ennätyssuuret

Tänään on maailman humanitaarisen avun päivä. Päivän avulla halutaan kiinnittää huomiota humanitaarisen avun tarpeisiin sekä kunnioittaa niitä työntekijöitä, jotka ovat menettäneet henkensä avustustyössä.

Viime vuoden lopussa maailmassa oli YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n mukaan lähes 60 miljoonaa kodistaan paennutta. Joka päivä väkivaltaa, konflikteja ja ihmisoikeusloukkauksia pakeni 42 000 ihmistä, enemmän kuin Helsingin olympiastadionille mahtuu kerralla – ja enemmän kuin vuosikymmeniin. Humanitaarisen avun tarpeet ovat ennätyssuuret eikä kansainvälinen yhteisö pysty enää vastaamaan niihin. Vaikutukset tuleviin sukupolviin ovat kiistattomat.

Humanitaarisen hädän kasvuun vaikuttaa merkittävästi konfliktien osapuolten puuttuva poliittinen tahto noudattaa kansainvälisen humanitaarisen oikeuden määräyksiä.  Yleismaailmalliset ihmisarvoon ja heikompien ihmisten suojeluun perustuvat käytännöt ovat rajoittaneet voiman käyttöä jo kauan ennen sodan säännöistä sopimista.

Konfliktien luonne on muuttunut, ja samalla humanitaarisen toiminnan kenttä on muuttunut vaikeasti hallittavaksi. Sotaa eivät käy vain valtioiden asevoimat vaan esimerkiksi ISISin kaltaiset tahot, jotka hylkäävät tunnetut sodankäynnin säännöt. Kehittyneimmän sotatekniikan lisäksi ihmiset ajetaan pakoon vanhanaikaisella raakuudella.

Sota viedään asutusten keskelle, ja sotivat osapuolet ampuvat sekä siviilejä että siviilien keskeltä toisiaan. Kouluja ja sairaaloita tuhotaan tietoisesti, mikä on selkeä sotarikos. Näin humanitaarisesta hädästä yritetään tehdä sodankäynnin muotoa. Tämä kehitys on torjuttava kaikin mahdollisin keinoin. Kuten myös törkeiden ihmisoikeusloukkausten ja siviiliväestöön kohdistuvien väkivaltaisuuksien yleistyminen.

Konfliktit ovat monimutkaistuneet ja tulleet lähemmäksi meitä. Tästä Välimeren siirtolaisten kasvava määrä sekä Ukrainan konflikti ovat näkyvimpiä esimerkkejä.

Ukrainan konflikti koskettaa noin viittä miljoonaa ihmistä, ja jopa 1,6 miljoonaa ihmistä tarvitsee välitöntä humanitaarista apua. Turvattomuus ja liikkumisen rajoitukset estävät kuitenkin pääsyn kaikkien avun tarvitsijoiden luokse. Itä-Ukrainassa on kuollut jo yli 6 800 ihmistä, joista hälyttävä määrä on sodan sääntöjen rikkomusten seurauksena taistelujen jalkoihin jääneitä siviilejä.

Kansainväliset sodan oikeussäännöt ovat siviilien hädän suhteen yksinkertaiset. Humanitaarista apua voidaan antaa vain konfliktin osapuolten luvalla, mutta osapuolilla on sodan sääntöjen perusteella velvollisuus antaa tämä lupa ja tehdä avun antaminen mahdolliseksi.

Humanitaarinen apu lievittää kärsimyksiä ja pelastaa ihmishenkiä. Tämän takia muiden kehitysyhteistyöleikkausten keskellä humanitaariseen apuun osoitetaan merkittävä osuus kokonaisrahoituksesta.

Humanitaarisessa avussa tärkeässä roolissa ovat Punainen Risti ja Punainen Puolikuu sekä muut riippumattomat ja tunnustetut toimijat, jotka vievät avun tehokkaasti perille sitä eniten tarvitseville.

Humanitaarisen työn perusta on ihmisissä. Ihmiset auttavat toisiaan, paikan päällä, vaikeissa ja vaarallisissa olosuhteissa. Syyrian Punainen Puolikuu on jo menettänyt 42 sisällissodan uhreja auttamassa ollutta vapaaehtoistyöntekijää.

Erityisen huolestuttavalta humanitaarinen tilanne näyttää Jemenissä, jossa oli jo ennen nykyistä sotatilaa maailman eniten humanitaarisen avun tarpeessa olevia ihmisiä, ja lukumäärä on noussut puoli vuotta kestäneiden taisteluiden seurauksena yli 21 miljoonaan. Maaliskuun jälkeen Jemenissä on kuollut lähes 4 000 ihmistä, 19 000 haavoittunut. Jopa 80 prosenttia väestöstä tarvitsee humanitaarista apua.  Punaisen Ristin kansainvälinen komitea ICRC on kyennyt katastrofin keskellä toimittamaan muun muassa vettä noin 2 miljoonalle ihmiselle ja ruokaa sekä muita tarvikkeita yli 100 000 avunsaajalle.  Lisäksi ICRC tukee paikallisia sairaaloita lääkkeillä, tarvikkeilla, generaattoreilla, polttoaineella ja osin myös henkilöstöllä.

Punaisen Ristin kansainvälinen komitea on joutunut kasvattamaan apua sodista kärsiviin maihin yli puolella viime vuosien aikana suurimmaksi koskaan. Viime vuonna se auttoi yli 44 miljoonaa ihmistä maailman eri kriisipesäkkeissä.

Kaikkien maiden hallitukset sekä punaiset ristit ja punaiset puolikuut kokoontuvat joulukuun alussa Geneveen Punaisen Ristin 32. kansainväliseen konferenssiin. Tavoitteena on saada aikaan mekanismeja, joilla edistetään sodan sääntöjen kunnioitusta. Apu täytyy saada perille niille, jotka sitä eniten tarvitsevat ja ilman, että auttaja joutuu hengenvaaraan.

Lenita Toivakka

ulkomaankauppa- ja kehitysministeri

Pertti Torstila

puheenjohtaja, Suomen Punainen Risti


Tuoreimmat
kirjoitukset

Tuoreimmat
puheet

Kirjoitusarkisto

puhearkisto