Uusimmat

Puhe "Rajaesteet talouskasvun esteinä" -seminaarissa ulkoasiainministeriössä 18.2.2015

Arvoisat kuulijat,

Tervetuloa tähän seminaariin, jossa tarkastelemme pohjoismaisia rajaesteitä laajasti myös taloudellisen kasvun hidasteina.

Tehtäväni samanaikaisesti eurooppa- ja ulkomaankauppaministerinä ja pohjoismaisen yhteistyön ministerinä on antanut minulle mahdollisuuden tarkastella pohjoismaisia rajaesteitä useasta toisiaan täydentävästä näkökulmasta. 

Rajaesteistä puhuminen ei ehkä ensi kuulemalla kuulosta maailman ”seksikkäimmältä” aiheelta. Mutta kyseessä on itse asiassa sama ongelma, josta puhumme ja jonka ratkaisua peräänkuulutamme niin Suomessa kuin Euroopassa: sääntelystä johtuvat eroavaisuudet, jotka vaikeuttavat yksilöiden tai yritysten toimintamahdollisuuksia toisessa Pohjoismaassa. Rajaestetyö on siis parempaa säätelyä, normitalkoita.

Ja lopulta kyse on kilpailukyvystämme. Ja vieläpä merkittävän alueen kilpailukyvystä: Pohjoismaat yhdessä muodostavat maailman 10. suurimman talouden. 

***

Rajaesteet jotka kohdistuvat suoraan rajat ylittävään yritystoimintaan tai liiketoimintaan, usein samanaikaisesti kansalaisten vapaan liikkuvuuden esteiden kanssa, voivat vaikuttaa pidäkkeiden lailla. Miksi pohjoissuomalainen yrittäjä laajentaisi toimintaansa rajan toiselle puolelle, kun määräykset muuttuvat rajaa ylitettäessä muutamalla sentillä? Tälle meidän pitää pystyä tekemään jotain.

Yksilötasolla merkittävimmät rajaesteet liittyvät edelleen verotukseen, sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuteen ja työelämän rajoituksiin. Kun puhumme yrittäjyydestä ja yritysten toimintaedellytyksistä, ovat nämäkin kaikki tekijöitä, jotka osaltaan kannustavat – tai eivät kannusta – suomalaista yrittäjää pakkaamaan tuotteitaan Volvoon ja suuntaamaan sen nokkaa kohti Tukholmaa, Osloa tai Kööpenhaminaa, uusien markkinoiden perässä. 

Käydessäni viime syksynä Norjassa kuulin, että Norja vaatii suomalaisilta sähkömiehiltä tutkinnon lisäksi kolmen vuoden yhtäjaksoisen työkokemuksen, ja luvan käsittelyaika on kolmesta kuuteen kuukautta – samaan aikaan, kun Norjan kasvuhankkeisiin kaivattaisiin lisäkäsiä.

Lisää esimerkkejä löytyy, mutta uskon, että muut alustajat tulevat näitä osaltaan kertomaan, joten jätän myös heille kerrottavaa.

***
Toiminta rajaesteiden poistamiseksi on ollut pitkäaikaisesti pohjoismaisen hallitusten välisen yhteistyön työlistalla. Näin se tulee olemaan myös jatkossa. 

Rajaesteet ovat vuoden 2015 Tanskan pohjoismaisen puheenjohtajuuden prioriteettikysymyksiä, samoin ne tulevat olemaan 2016 Suomen tulleessa puheenjohtajuusvuoroon. 

***
Olen kiitollinen, että toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä voi tänään esitellä kuukausi sitten Norjan Tromssassa julkistettua Suomen, Ruotsin ja Norjan pääministerien toimeksiannosta laadittua raporttia "Kasvua Pohjoisesta". 

Raportissa esitellään uusia ajatuksia siitä, miten nämä kolme pohjoismaata voisivat yhdessä tukeutua pohjoisen alueen ja toistensa vahvuuksiin. 

Ja kuten Risto E.J. Penttilä meille kohta tulee laajemmin kertomaan, raportissa painotettiin rajaesteitä pohjoisen alueen talouskasvun esteenä.

Pidän tärkeänä, että Kasvua Pohjolasta -raportti antaisi nyt poliittista taustavoimaa ja lisäarvoa sille laaja-alaiselle työlle, jota Pohjoismaiden ministerineuvoston ja Pohjoismaiden neuvoston parissa on tehty rajaesteiden johdosta.

Samoin pidän tärkeänä, että kotimainen huomio rajaesteistä jatkuisi uudella hallituskaudella. Huomio rajaesteiden purkamiseen on yksi tapa, jolla Suomi voisi pyrkiä panostamaan nimenomaan pohjoisten alueidemme talouskasvuun.

Vaikka suuri osa rajaesteistä vaatii lainsäädännöllisiä toimia, osaan voidaan puuttua tehostetulla viranomaisyhteistyöllä.
 
Rajaesteiden purkamisen ohella tärkeää on pyrkiä toimimaan sen eteen, ettei kehittyvä Euroopan Unionin säädöstö johda uusien rajaesteiden syntymiselle Pohjoismaiden välille, joko erilaisista EU-sääntöjen tulkinnasta johtuen tai Norjan ja Islannin ollessa unionin ulkopuolella.

Itse näen, että onkin ensisijaisen tärkeää, että terästämme koordinaatiotamme rajaesteiden osalta. Keskeinen huomion paikka on itse asiassa Suomen – samoin kuin Ruotsin ja Tanskan - kansallisessa EU-koordinaatiossa.

Tässä työssä meille viranomaisille on avuksi se, että saamme yrityksiltä tietoa kaupanesteistä. Suomessa kaupanesteistä vastaavia viranomaisia ovat sekä ulkoasiainministeriö että työ- ja elinkeinoministeriö. Ulkoasiainministeriö vastaa kaupanestetyön yleiskoordinaatiosta ja EU:n ulkopuolisten maiden kanssa käytävästä kaupasta. Työ- ja elinkeinoministeriön vastuulle kuuluvat sisämarkkinakysymykset ja näin ollen kauppa EU-maiden kanssa. 

***
Pohjoismaiden ministerineuvostolla on uutena yhteisenä toimielimenä 2014 perustettu rajaesteneuvosto, jonka tehtävänä on identifioida ja priorisoida Pohjoismaiden välisiä rajaesteitä. Tavoitteenasettelu on, että joka vuosi voitaisiin saada edes muutama rajaeste selkeästi poistettua päiväjärjestyksestä. 

Rajaesteneuvoston ohella ministerineuvoston yhteydessä toimii rajaesteneuvontapalvelu, joka pyrkii avustamaan rajaesteongelmien eteen joutuneita kansalaisia. Suomessa kansalaisia avustaa Halo Norden palvelu Pohjola-Norden ry:n yhteydessä valtakunnallisesti, sekä Pohjoiskalotin rajaneuvonta alueellisesti erityisesti Tornio-Haaparanta alueelta käsin Suomi – Ruotsi rajaesteistä ja myös Norja – Suomi rajaesteistä. 

Näille rajaestepalveluille on myös kertynyt huomattava asiantuntemus alueen erityispiirteistä, myös elinkeinoelämän kohtaamista haasteista. Tätä asiantuntemusta kannattaa käyttää Kasvua Pohjolasta -raportin ehdotusten eteenpäin viemisessä.


Tuoreimmat
kirjoitukset

Tuoreimmat
puheet

Kirjoitusarkisto

puhearkisto