Blogi

Kirjallinen kysymys koulujen kesälomien siirtämisestä eteenpäin

Kirjallinen kysymys KK 263/2017 vp

Lenita Toivakka kok
Kirjallinen kysymys koulujen kesälomien siirtämisestä eteenpäin


Eduskunnan puhemiehelle

Suomessa on jo vuosia keskusteltu koulujen kesälomien siirtämisestä. Kesälomasesonki olisi siirrettävä
alkamaan juhannuksesta ja kestämään läpi koko elokuun, kuten on Suomen naapurimaissa
Virossa, Ruotsissa ja Venäjällä sekä suurimmassa osassa muita Euroopan maita. Uudistuksella
olisi etenkin työpaikkoja lisäävä vaikutus.


Lomien siirrolle löytyykin useita hyviä perusteluita. Kesällä kotimaan matkailusesongin päättyminen
koulujen alun myötä pakottaa useat matkailusektorin yrittäjät laittamaan lapun luukulle,
vaikka kansainvälinen turistikausi on vasta alkanut. Työpaikoilla taas lomia pidetään mieluiten
lämpöisempinä kuukausina, heinä- ja elokuussa. Kansantalouden ja perheiden arjen helpottamiseksi
olisikin syytä pohtia mahdollisuutta siirtää koulujen kesälomat vasta juhannuksesta alkaviksi.


Elokuu on muualla maailmassa vielä yleinen lomakuukausi, mikä näkyy myös Suomen katukuvassa
ulkomaisten turistien runsaslukuisena määränä. Koulujen alku elokuussa vähentää sesonkityöläisten
määrää, ja kotimaan turistien vähentyessä usealle matkailuyrittäjälle tulee mahdottomaksi
pitää palveluita auki, vaikka ulkomaisia turisteja liikkeellä onkin.


Matkailusesongin ajoittuminen on tärkeä vetovoimatekijä. Matkailusektori on Suomessa hyvässä
kasvussa, mutta turistien määrän kasvaminen tai edes pysyminen ei ole varmaa, mikäli heitä
varten ei ole palveluita auki silloin, kun niitä tarvitaan. Vetovoiman sekä turistien tuomien suorien
taloudellisten hyötyjen lisäksi kesälomien siirrolla olisi kipeästi kaivattuja työllisyysvaikutuksia
matkailu- ja palvelusektorille kaikkialla Suomessa.


Koulujen kesälomien siirto juhannukseen vaikuttaisi moneen yhteiskunnan sektoriin, mutta olisi
samalla kustannustehokas rakennemuutos, joka ei kuluttaisi veronmaksajien rahoja ja ennen
kaikkea loisi uusia työpaikkoja. Lomien siirtäminen helpottaisi perheiden arkea ja toimisi piristysruiskeena
elinkeinoelämälle sekä Suomen kansainvälistymiselle.


Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen
ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:


Onko hallitus valmis toteuttamaan laaja-alaisen selvityksen, jolla selvitetään koululaisten
kesälomien siirron työllisyyttä ja taloutta piristävät vaikutukset, ja selvityksen perusteella
mahdollisesti viemään eteenpäin koulujen kesälomakauden siirtoa?

Helsingissä 9.6.2017
Lenita Toivakka kok

_______________

Vastaus kirjalliseen kysymykseen KKV 263/2017 vp

Vastaus kirjalliseen kysymykseen koulujen kesälomien siirtämisestä eteenpäin


Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Lenita Toivakan /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 236/2017 vp:


Onko hallitus valmis toteuttamaan laaja-alaisen selvityksen, jolla selvitetään koululaisten kesälomien siirron työllisyyttä ja taloutta piristävät vaikutukset, ja selvityksen perusteella mahdollisesti viemään eteenpäin koulujen kesälomakauden siirtoa?


Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:


Vuosina 2005–2006 silloinen opetusministeriö selvitti koulujen työaikojen ja loma-ajan siirron vaikutuksia koulujen työskentelyyn ja koulutuksen järjestämiseen. Asiaan liittyvät elementit eivät ole ratkaisevasti muuttuneet sittemmin, joten tätä selvitystä voi vieläkin pitää kattavana katsauksena koulutusjärjestelmän näkökulmasta. Seuraavassa selvitetään joitakin koulutusjärjestelmään liittyviä näkökohtia.
Perusopetuslain (628/1998) 23 §:n mukaan lukuvuosi alkaa 1 päivänä elokuuta ja päättyy 31 päivänä heinäkuuta. Lukuvuodessa on 190 työpäivää. Lukuvuoden työpäivistä vähennetään kui-tenkin muuksi arkipäiväksi kuin lauantaiksi sattuva itsenäisyyspäivä, loppiainen ja vapunpäivä. Perusopetusasetuksessa (852/1998) säädetään koulutyön päättymisajankohdasta. Sen mukaan lukuvuoden koulutyö päätetään viikon 22 viimeisenä arkipäivänä. Perusopetuksen viikottaisesta ja vuosittaisesta määrästä oppilasta kohden säädetään 3 §:ssä ja päivittäisestä työmäärästä 4 §:ssä. Jos perusopetuslain perusteella joudutaan korvaamaan menetettyjä työpäiviä, koulutyö päätetään kuitenkin opetuksen järjestäjän päättämänä ajankohtana. Menetettyjä työpäiviä voidaan korvattava lisäämällä työpäiviä enintään kuusi päivää.
Lukuvuoden päättymisen siirtäminen juhannukseen pidentäisi kevätlukukautta noin kolmella viikolla. Vastaavasti opetuksen aloittamista myöhennettäisiin syksyllä noin kolmella viikolla. Tällöin koulut siirtyisivät alkamaan syksyllä nykyisen elokuun 15. päivän tienoilta syyskuun alkupäiville. Syyslukukausi olisi tällöin lyhyempi kuin nykyään ja huomattavasti lyhyempi kuin kevätlukukausi.
Perusasteen jälkeisten yhteisvalintojen aikataulua olisi muutettava lukuvuoden päättöpäivän siirtämisen myötä. Tänä vuonna hakuaika päättyi 14.3. ja tiedot yhteisvalintatuloksista tulivat 15.6.2017. Opiskelupaikka on perusasteen päättävillä otettava vastaan viimeistään 29.6.2017. Tämän jälkeen on vuorossa vielä täydennyshaku, joka koskee niitä hakijoita jotka eivät saaneet jatko-opintopaikkaa varsinaisen hakukierroksen aikana.

Ylioppilaskokeiden aikataulua olisi muutettava lukioiden alku- ja päättymisajankohtien muuttuessa, ja tällöin olisi muutettava myös korkeakoulujen opiskelijavalintojen aikatauluja. Kevään 2017 ylioppilaskokeet päättyivät 29.3. ja syksyn 2017 ylioppilaskokeet päättyvät 4.10. Korkeakoulujen yhteishaku ja valintakokeet ajoittuvat nykyisellään tammikuun lopusta kesäkuun alkuun. Valinnan tulokset ilmoitetaan hakijoille viimeistään 30.6.2017. Hakijan on ilmoitettava opiskelupaikan vastaanottamisesta viimeistään 14.7.2017, jonka jälkeen käynnistyy varasijavalinta.

Edellä mainituista valtakunnallisia järjestelmiä koskevista huomioista voidaan tehdä myös se tärkeä havainto, että mahdollista siirtoa tulisi arvioida koko maata koskevana, sillä hakujärjestelmät ovat kansallisia eikä hakeutuminen koulutukseen rajaudu esimerkiksi kunnittain tai maakunnittain.
Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedossa ei ole, että koulujen loma-aikojen mahdollisen siirron vaikutuksia työllisyyteen ja talouteen olisi laajasti selvitetty. Hallituksen työskentelyssä asia on noussut keskusteluun Matkailu 4.0 -hankkeen valmistelun yhteydessä, josta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö.
Aktiivista valmistelua koulujen loma-aikojen siirtämiseksi ei tällä hetkellä ole käynnissä. Kannustamme kuitenkin eri osapuolia avoimeen keskusteluun.
Helsingissä 12.7.2017


Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen

Jaa artikkeli

Kommentit (0)

Viimeisimmät blogikirjoitukset

Blogi
arkisto