Uusimmat

Avauspuhe Aalto Yliopiston Consumer Oriented Strategies 2015 -seminaarissa 26.3.2015

Arvoisat kuulijat,

Eurooppa- ja ulkomaankauppaministerinä merkittävä osa tehtävääni on Suomen ja suomalaisen osaamisen markkinointi maailmalla. Minä myyn tuotetta nimeltä Suomi.

Tuoreet terveiset vienninedistämismatkalta Meksikosta ja Californiasta. Mukana yhteensä yli 60 suomalaista osaajaa ja matka oli erittäin onnistunut. Suomalaiselle osaamiselle on kiinnostusta ja kysyntää, kunhan saamme paketoitua ratkaisumme sopivan myyvään pakettiin yksinkertaisella viestillä.

Positiivinen mielikuva maastamme edesauttaa ulkomaisten toimijoiden valintojen kohdistumista Suomeen, suomalaiseen osaamiseen ja suomalaisiin tuotteisiin – oli valintaa tekemässä sitten matkailija, investoija, kuluttaja tai yritys. Siksi maakuvalla on väliä.

Suomen maakuvaan monissa maissa ja monissa kohderyhmissä liittyy vahvat kuluttajalle suunnatut muotoilusta ammentavat brändit, kuten Iittala, Fiskars, Arabia, Artek, Marimekko tai myös Rapala.

Nokian kultavuosina puhuttiin siitä, kuinka suomalainen vahva designosaaminen vihdoin löi kättä insinööriosaamisen kanssa, ja puheet heikoista markkinoijista jäivät taakse. Leimallista tuolle ajalle oli, että monet yritykset olivat hyvin varovaisia tuomaan esille ”lähtömaataan”. Sen ei katsottu tuovan lisäarvoa, joka siis tarkoittaa lähinnä sitä, että Suomen brändi ei ollut tarpeeksi vahva.

Monet rankinglistaukset, joissa Suomi menestyi ja menestyy, muuttivat tämän. Ensimmäistä kertaa olemme kohdanneet tilanteen, jossa maakuvamme vahvuuksiin perustuen meiltä proaktiivisesti pyydetään ja haetaan tuotteita, palveluita ja osaamista, esimerkiksi koulutukseen tai kestävän kehityksen periaatteilla toimiviin infrastruktuurihankkeisiin liittyen.

FutureBrand’in maabrändi-indeksissä 2014/15 Suomi sijoittui 13. sijalle 75 maan joukossa. Tutkimuksen johtopäätöksessä kuitenkin korostettiin, että maabrändi linkittyy suoraan siihen, miten monesta kuluttajabrändistä maa on tunnettu.

***

Hyvät kuulijat,

Olen nyt toiminut eurooppa- ja ulkomaankauppaministerinä yhdeksän kuukauden ajan. Tuona aikana olen Team Finland -matkoillani tavannut suomalaisyritysten kanssa eri kulttuureja edustavia tahoja. Yksi asia on noussut selvästi esille: vahvan osaamisen, vahvan tuotteen lisäksi tarvitaan vahvaa markkinointiosaamista, vahva konsepti ja ennen kaikkea vahva asiakaslupaus. Me emme kilpaile hinnalla, me kilpailemme muilla ansioilla.

Itse entisenä kauppiaana tiedän, miten asiakaslähtöinen ajattelu on kaiken lähtökohta. Tuotteemme, palvelumme, ratkaisumme voi olla erinomainen – mutta jos asiakas ei sitä tunne eikä ymmärrä, ei kauppoja tule. Toisaalta asiakaslähtöinen lähestymistapa saattaa tuoda kaupan kotiin, kun tuote tai ratkaisu voidaan tehdä mittatilaustyönä juuri asiakkaan tarpeisiin sopivaksi.

Totuus on kuitenkin, että vaikka me suomalaiset olemme perinteisesti huippuosaajia insinööri- ja asiaosaamisessa, kuluttajabrändeissä jäämme esimerkiksi ruotsalaisten jälkeen – valitettavan kauas.

Tiedän, että ruotsalaisista puhuminen tässä yhteydessä on suuri klishee. Valitettavasti tilastojen valossa niin on vain pakko tehdä. Selityksiä voi hakea vaikka viikinkihistoriasta lähtien, mutta fakta on se, että markkinointi, brändin rakentaminen ja kuluttajat/asiakkaat otetaan Ruotsissa tosissaan.

En usko, että nykyaikana lähtökohtaisesti suomalainen markkinointiosaaminen tai brändäysosaaminen olisi mitenkään alhaisemmalla tasolla kuin muualla. Onko niin, että liian harvoin näitä asioita mietitään tarpeeksi varhaisessa vaiheessa tuotteen tai yrityksen elinkaarta, ja siihen satsataan liian vähän resursseja yrityksissämme.

Suomalaiset siis kyllä osaavat ja kykenevät myymään kuluttajille, eivät ainoastaan toisille yrityksille, kuten perinteisesti ajatellaan. Tähän pitää vaan panostaa enemmän. Tarvitaan selkeää, yksinkertaista, asiakkaan tarpeet ymmärtävää markkinointia. Tätä kuulen myös vientiyrityksiltä tavatessani heitä eri puolilla Suomea tai matkoilla. Kielitaidon merkitystä ei voi korostaa liikaa.

Mutta tämän päivän tilaisuus on oiva osoitus siitä, että emme aio jäädä surkuttelemaan huonoa sijoitustamme, vaan olemme tiedostaneet ongelman - käärimme hihat ja ryhdymme toimeen. Ja tätä asennetta Suomi tällä hetkellä kipeästi tarvitsee. Viime kädessä kyse on kansainvälisestä kilpailukyvystämme, työpaikoista ja hyvinvointivaltiomme tulevaisuudesta.

***

Arvoisat kuulijat,

Suomi on vientiriippuvainen maa. Ministerikokemukseni perusteella olen laatinut kahdeksan kohdan ohjelman Suomen viennin nostamiseksi. Keskityn seuraavaksi kolmeen, tämän seminaarin kannalta olennaiseen kohtaan ja vastaan samalla teille kysymykseen siitä, mitä valtion mielestäni tulisi tehdä, jotta saisimme yhdessä Suomeen vahvempia, kuluttajia kiinnostavia brändejä sekä vientimme ja sitä kautta taloutemme nousuun.

Ensimmäinen tavoite on saada Suomen viennin rakenne monipuolisemmaksi. Metsä ja teknologia ovat edelleen vientimme selkäranka, mutta niiden rinnalle on saatava uusia aloja ja uusia yrityksiä. Valtion ei pidä valita menestyjiä vaan luoda kaikille aloille menestymisen edellytykset.

Tuore alue, joka on nousemassa suomalaiseksi lippulaivaksi on elävä start up-yritysten kenttä. Slush on tapahtumana noussut hullusta ideasta Euroopan johtavaksi investoijatapahtumaksi ja kyllä: brändiksi.

Ensimmäistä massiivista Slush Asia-tapahtumaa toteutetaan täydellä höyryllä Tokiossa huhtikuussa. Mutta Slushkin on esimerkki siitä, että monille yrityksille on tärkeää pärjätä ja kasvattaa nimeä ensin kotimaassa. Tätä tukee Suomen omien palvelumarkkinoiden avaaminen.

Toinen tavoite on saada vientiyritysten kustannuskilpailukyky vahvemmaksi, jotta voimme tarjota hinnoiltaan kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluita. Oleellisinta on laittaa kotipesä kuntoon. Emme ole lähdössä kilpailemaan hinnalla, mutta meidän täytyy olla kilpailukykyisiä esimerkiksi Ruotsiin tai Saksaan verrattuna. Hallituksen tulee keventää palkkaverotusta, jos vientialojen palkankorotukset pysyvät erittäin maltillisina.

Kolmas tavoite on tarjota yrityksille parempia Team Finland -palveluita ja vahvempaa markkinointiosaamista. Suomalaisyrityksissä on kielitaitoista, osaavaa henkilöstöä ja suomalaiselle osaamiselle on kysyntää. Kansainvälisen myynnin ja markkinoinnin osaamista pitää kuitenkin vahvistaa sekä koulutuksen että yritysten välisen yhteistyön kautta. Tässä nostan hattua Aalto-yliopistolle, joka esimerkiksi Marina Vahtolan Excecutive in Residence-tehtävän kautta tuo yliopistolle käytännön osaamista ja entistäkin syvempää yhteistyötä yritysmaailman kanssa.

Team Finland – vienninedistämispalveluita pitää myös kehittää entisestään ja suunnata niitä enemmän myös pk-yrityksille.

***

Arvoisat kuulijat,

Me tiedämme, että suomalainen osaaminen, tuotteet ja ratkaisut ovat kilpailukykyisiä, korkealaatuisia ja innovatiivisia. Myös maailmalla meidät tunnetaan osaavina ongelman ratkaisijoina monella toimialalla. Kiinnostus Suomea kohtaan on kokemukseni mukaan erittäin positiivista, meillä on myös aidosti sitä osaamista mitä juuri nyt kaivataan. Miten saamme paremmin käännettyä tämän yritystemme ja Suomen menestykseksi.

Olen iloinen, että tänne on kokoontunut näin suuri ja merkittävä joukko toimijoita pohtimaan, miten saamme tämän viestin vietyä vielä paremmin asiakkaillemme ja sitä kautta kasvatettua vientiämme.

Suomen hyvinvoinnin tulevaisuus riippuu vientimme kehityksestä.

Toivotan teille hyvää ja tuloksekasta seminaaria.


Tuoreimmat
kirjoitukset

Tuoreimmat
puheet

Kirjoitusarkisto

puhearkisto