Uusimmat

Puhe TTIP-kuulemisessa Helsingissä

Ministeri Toivakan puhe ulkoministeriön järjestämässä neljännessä julkisessa TTIP-kuulemisessa

Eduskunnan Pikkuparlamentti 11.12.2014.

Suomi tarvitsee työtä ja talouskasvua - vastuullinen kaupan vapauttaminen loisi molempia

Tämän neljännen TTIP-kuulemisen näkökulman valinnassa on haluttu tietoisesti kiinnittää huomiota talouteen ja yrityksiin. Työpaikkamme ja hyvinvointipalvelumme perustuvat ulkomaankauppaan. Vienti, ml. sisämarkkinakauppa, vastaa arvoltaan noin 40 % bruttokansantuotteestamme. Komission paperi EU-tason konsultaatiosta koskien investointisuojaa sekä riitojenratkaisua valmistuu ensi vuoden alussa. Odotamme tuloksia suurella mielenkiinnolla ja tarkoituksena on tammikuussa järjestää oma kuuleminen tästä tärkeästä aiheesta.

Maailma on tänään toisen näköinen, kuin kymmenen vuotta sitten.  Kilpailu markkinoista ja työpaikoista mm. nousevien talouksien kanssa kiristyy. Kaikki merkittävät maat neuvottelevat aktiivisesti kauppasopimuksia saadakseen kilpailuedun suhteessa muihin. Euroopalla ja EU:lla ei ole varaa jäädä seinäkukkaseksi odottamaan muiden kutsua.

Kasvun, työllisyyden ja hyvinvoinnin edellytyksiä haetaan siis kauppaneuvottelujen kautta. Niin tulisi olla entistä enemmän Euroopassakin, jonka taloudellinen tilanne ja näkymä ei ole lupaava.

Valtiovarainministeriön syksyllä julkaiseman arvion mukaan Euroalueen kasvuksi ennakoidaan kahden negatiivisen vuoden jälkeen prosentin kasvua ja seuraavien muutaman vuoden aikana kasvu olisi noin puolitoista prosenttia.

Saman ennusteen mukaan Suomen BKT:n ei arvioida kasvavan tänä vuonna, vaikka ennuste sisältääkin pienen suhdannekäänteen parempaan suuntaan.

Myöskään yksityisen kulutuksen ei odoteta lisääntyvän viime vuodesta ja yksityiset investoinnit laskevat edelleen. Työmarkkinoiden tilanne pysyy kriittisenä. Tilastokeskuksen mukaan työttömyysaste oli lokakuussa 8,3 prosenttia eli 0,9 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin. Työttömiä oli vuoden 2014 lokakuussa 220 000, mikä oli 26 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.

Vuodelle 2015 VM:n ennusteet lupaavat pientä kasvua, mutta viennin kasvu jää maailmankaupan kasvua hitaammaksi ja siten markkinaosuuksiemme menettäminen jatkuu edelleen. Myös vuonna 2016 Suomen viennin ennustetaan kehittyvän maailmankauppaa hitaammin.

Sen sijaan merkittävien kauppakumppaneiden luvut näyttävät ihan muuta. Yhdysvalloissa kasvun ennustetaan tänä ja ensi vuonna olevan hieman alle kolme prosenttia ja vuonna 2016 kasvun odotetaan edelleen nopeutuvan. Kiinan kasvu pysyy seitsemän prosentin tuntumassa ja Japanin talous olisi myös pääsemässä puolentoista prosentin kasvuun.

Maailmankaupan kasvaessa ja kehittyessä Suomi uhkaa jäädä kyydistä, mikäli emme osana EU:ta pyri aktiivisesti vapaakauppajärjestelyihin.

Kun kaupankäynnin esteitä poistetaan, on meistä itsestämme ja yrityksistämme kiinni kuinka hyvin Suomi selviytyy markkinoilla. Rakennemuutoksen keskellä on löydettäviä uusia palveluja ja tuotteita vientiin. Kauppapolitiikka ei voi ratkoa rakennemuutoksen haasteita, mutta se tukee osaltaan talouden kehitystä.

Johtopäätös lienee ettemme voi laskea kotimarkkinoiden ja EU-viennin varaan. Kasvu on haettava EU:n ulkopuolelta – ja siihen tarvitaan kauppasopimuksia.  Näistä EU:n ulkopuolisista kumppaneista taloudellisesti ja poliittisesti yksi tärkeimmistä on Yhdysvallat.

TTIP yleistilanne

Suomelle Yhdysvallat on EU:n ulkopuolisista markkinoista toiseksi merkittävin vientimaa Venäjän jälkeen. Vuonna 2013 vientimme arvo oli 3,6 mrd euroa ja tuonnin 2.0 mrd euroa. Palveluviennissä vain Ruotsi menee USA:n edelle. 

TTIP on erittäin laaja neuvotteluprosessi. Kyse ei ole pelkästään kaupasta. Ukrainan kriisin myötä sopimuksen poliittinen merkitys on saanut enemmän huomiota. Tämä on noteerattu molemmin puolin Atlanttia. Strategisen kumppanuuden vahvistaminen kaupan avulla on järkevää tilanteessa, jossa itäiseen ilmansuuntaan liittyy useita epävarmuustekijöitä.

TTIP-neuvotteluissa on nyt käyty seitsemän kierrosta. Kaksi viimeistä keskittyivät lähinnä teknisiin kysymyksiin. Työtä on edelleen paljon ja kahdeksas neuvottelukierros käydään helmikuun alussa. 

EU:n uuden komission aloitettua työnsä ja USA:n välivaalien jälkeen neuvotteluihin haetaan uutta vauhtia. Kunnianhimoisena tavoitteena on päättää neuvottelut vuonna 2015. Tavoitteessa pysyminen on kuitenkin äärimmäisen haastavaa. Toisaalta eri tahoilla on muistutettu hyvän sopimuksen olevan tärkeämpi kuin aikataulussa pysyminen. Myös USA:n kauppaedustaja Froman on korostanut sopimuksen sisältöä.

Samaan aikaan USA:lla on käynnissä toinen mittava neuvotteluprosessi Tyynenmeren maiden kanssa (TPP; Transpacific Partnership ).

Arvioiden mukaan presidentti Obama hakisi vuoden 2015 alkupuolella kauppaneuvotteluvaltuutta (TPA; Trade Promotion Authority) TPP:n päättämiseksi. Tämä avaisi mahdollisuuden kauppaneuvotteluvaltuuden ulottamiseksi kattamaan myös TTIP-sopimuksen. Presidentti Obama vahvistikin joulukuun alussa Business roundtable –tilaisuudessa  kaupan kuuluvan edelleen hallinnon prioriteetteihin.

Yhdysvalloissa kauppapolitiikka on lupaavin alue, josta odotetaan molemmilta puolueilta tuloksia. Republikaanit haluavat edetä TPA:n hyväksymiseksi, mutta tämä ei onnistu ilman demokraattien ääniä.  TPA on yhteinen hanke, joka toteutuu sopivassa ajankohdassa.  Kongressille onkin tärkeää, että molemmat – TPP ja TTIP olisivat uuden sukupolven sopimuksia, joissa standardit olisivat mahdollisimman korkealla.

Euroopassakin on TTIP:hen pyritty hakemaan uutta vauhtia ja tapaamiseni komissaari Malmströmin kanssa on vakuuttanut minut hänen halustaan saada uutta liikevoimaa neuvotteluihin. Osallistuin 21. marraskuuta EU:n kauppaministerineuvoston kokoukseen, jossa Malmström vahvisti jäsenmaille TTIP:n olevan yksi uuden komission prioriteeteista.

Marraskuun ministerineuvosto hyväksyi myös TTIP:iä koskevat päätelmät, joissa vahvistettiin sitoutuminen neuvotteluihin kunnianhimoisesta sopimuksesta sekä erityisesti korostettiin läpinäkyvyyden merkitystä.

Tuo kokouksen perusteella voin todeta EU:n lähtökohtien neuvottelujen eteenpäin viemiseksi olevan kunnossa.

TTIP:n hyödyt

TTIP:n hyödyistä puhutaan vielä paljon tässä kuulemisessa, mutta haluaisin korostaa muutamaa teemaa. En toista enää tuttuja komission vaikutusselvityksen arvioita. Viime kädessä sopimuksen kunnianhimon taso määrittää siitä saatavat hyödyt.

Tosin viittaan vielä kerran Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLA:n selvitykseen vuodelta 2013 EU:n ja Yhdysvaltojen kauppa- ja investointikumppanuussopimuksen vaikutuksista suomalaiselle elinkeinoelämälle ja yhteiskunnalle.

Yritykset arvioivat tuolloin tuotantonsa arvon nousevan, kannattavuutensa paranevan sekä henkilöstönsä määrän nousevan sopimuksen myötä. Kauppa kasvaisi sekä tavaroiden että palvelujen viennissä ja tuonnissa. Sopimus kohentaisi suomalaisten taloudellista hyvinvointia.

Kyselyn vastausten mukaan pienempien yritysten tuotannon arvo, henkilöstö ja kannattavuus nousisivat suhteellisesti enemmän kuin suurempien. Sopimuksen myötä suomalainen pk-sektori saisi reilun mahdollisuuden kilpailla Yhdysvaltojen markkinoilla.

ETLAn selvityksestä on hyvä jatkaa eteenpäin hieman uudempaan PK-sektoria koskevaan selvitykseen.

Washingtonissa toimiva Atlantic Council teki heinä-lokakuussa kohdennetun nopean tutkimuksen ja haastatteluja pk-yritysten johtajille EU-maissa ja Yhdysvalloissa. Kohteena olevat yritykset edustivat eri toimialoja.

Pk-yritykset *)  muodostavat merkittävän osan yrityksistä molemmin puolin Atlanttia. Tutkimuksen mukaan EU:n pk-yrityksistä (yli 20 miljoonaa yritystä) 25 % harjoitti vientiä ja vain 13 % vei tuotteitaan Euroopan ulkopuolelle. 

Yhdysvaltalaisista pk-yrityksistä (noin 23 miljoonaa yritystä) vain 1.3 % harjoitti vientiä ja alle 1 % vei tuotteitaan Euroopan unioniin.  

Merkittävä tieto on, että vientiä harjoittavat pk-yritykset ovat kasvaneet merkittävästi, toisin kuin kotimarkkinoilla toimivat. Kansainvälisesti suuntautuneet pk-yritykset myös luovat uusia työpaikkoja. EUssa vientiä harjoittavat pk-yritykset kasvattivat työtekijämääräänsä 7 prosentin vuosivauhdilla kun taas kotimarkkinoilla toimivien yritysten työntekijämäärä nousi vain 1 prosentin.

Selvityksen mukaan jo vientiä harjoittavat EU-yritykset näkivät suurimpina esteinä viennin kustannukset ja tullit, tekniset standardit ja testit sekä IP-oikeuksien suojan.  Ne yritykset, jotka haluaisivat aloittaa viennin, pitivät pahimpina esteinä sääntelyjärjestelmän eroavaisuuksia, tulleja ja tiedonpuutetta vientiprosessista.

TTIP-sopimuksella voidaan ratkaista ja poistaa noita esteitä. Luonnollisesti myös suuremmat yritykset hyötyvät tästä. Pk-yritykset hyötyisivät myös erityisistä infopisteistä, joissa jaettaisiin tietoa käytännön kysymysten ratkaisemiseksi. Tässäkin TTIP voi auttaa, sillä sopimukseen suunnitellaan omaa pk-osiota.

Vielä muutama sana avoimuudesta.

Transparenssi

Pidän avointa tiedon jakamista neuvotteluista erittäin tärkeänä. Suomi oli jo pitkään tukenut neuvotteluohjeiden julkistamista. Mandaatti on nyt saatavissa neuvoston nettisivuilta, jokaisella on mahdollisuus tutustua EU:n tavoitteisiin.

Komissaari Malmström on korostanut neuvottelujen läpinäkyvyyttä. Komission kollegio hyväksyi marraskuun lopussa transparenssia koskevan tiedonannon, joka sisältää useita uudistuksia. Tietoa jaetaan yhä enemmän mm. komission nettisivujen kautta. Jäsenvaltiot, Suomi mukaan lukien, pitävät komission aloitetta tervetulleena.

Suomessakin keskustelu on käynyt vilkkaana. UM osaltaan pyrkii jakamaan tietoa ja vastaamaan kysymyksiin. Nettisivuillamme kannattaa vierailla ja olemme halunneet madaltaa kynnystä yhteydenotoille ja kysymyksille.

*************

*) EU-määritelmän mukaan PK-yritys työllistää alle 250 henkeä, Yhdysvalloissa rajana pidetään 500 työntekijää. Tilastokeskuksen luokittelussa merkitsevänä tekijänä on myös liikevaihto, jota ei ole tässä tarkasteltu.


Tuoreimmat
kirjoitukset

Tuoreimmat
puheet

Kirjoitusarkisto

puhearkisto