Uusimmat

Puhe Helsingin Kokoomuksen Naisten 100-vuotisjuhlissa (18.01.2019)

Puhe Helsingin Kokoomuksen Naisten 100-vuotisjuhlissa

18.01.2019

 

 

Arvon komission varapuheenjohtaja, hyvät kokoomusnaiset, hyvät kutsuvieraat, ystävät.

 

On suuri kunnia juhlistaa ja onnitella Helsingin Kokoomuksen Naisia, yhdistystä, joka on saavuttanut sadan vuoden iän. Yhdistyksen pitkän ja hienon historian aikana lukuisat vahvat suomalaiset naisvaikuttajat ovat olleet toiminnassa mukana rakentamassa Helsinkiä, Suomea ja Eurooppaa.

 

*****

 

Sata vuotta sitten Suomi oli uudistusten ja kaivattujen positiivisten uutisten tiellä. Itsenäistymisen myötä syntyneet toiveet olivat palanneet sisällissodan levottomuuksien jälkeen ja nuori valtio katsoi rohkeasti tulevaisuuteen. Samaan aikaan lukuisat valtiot, kuten USA, Iso-Britannia ja Japani tunnustivat Suomen itsenäisyyden. Helsingissä Kansallisooppera aloitti toimintansa ja päärautatieasema vihittiin käyttöön.

 

Kokoomus oli perustettu edellisen vuoden puolella. Itsenäisyyden ajan uuden puolueen yhdistäviä arvoja olivat sivistys, isänmaallisuus ja tahto sosiaalisiin uudistuksiin. Muutamaa kuukautta myöhemmin naiset järjestäytyviä omaksi osakseen puoluetta. Aikansa nuor- ja vanhasuomalaiset naiset löysivät helposti yhteisen sävelen politiikan tärkeistä kysymyksistä. Into rakentaa isänmaata, naisten tasa-arvoinen asema, kommunismin vastustaminen, avioliittolain uudistus ja porvarilliset hyveellisyyden ja siveyden käsitykset yhdistivät ensimmäisiä kokoomusnaisia.

 

Helsingin kansallisen kokoomuksen isänmaalliset ja valistuneet naiset olivat etunenässä puolueen aktiivisten naisten järjestäytyessä. Yhdistys perustettiin jo ennen keskusliittoa 25.1.1919. Esikuvana toimi Suomalaisen puolueen naisvaliokunta, joka oli perustettu vuonna 1906, samaan aikaan kun naiset saivat täydet poliittiset oikeudet.

 

Keväällä 1919 käytiin myös itsenäisen Suomen ensimmäiset eduskuntavaalit. Kokoomuksen valituista 28 kansanedustajasta vain neljä oli naisia. Yksi valituista oli Hedvig Gebhard, joka jo kymmenen vuotta aiemmin suomalaisen puolueen edustajana oli yhdessä kollegoidensa kanssa jättänyt eduskunnassa aloitteen naisten katurauhan turvaamiseksi. ”Jokainen, joka yleisellä tiellä, kadulla tai muulla julkisella paikalla epäsiveellisessä tarkoituksessa ahdistaa naista, rangaistakoon korkeintaan 200 markan sakolla.”, oli naisten vaatimus lisäykseksi rikoslakiin. Aloite ei sillä kertaa edennyt.

 

Kenties merkittävin Gebhardin ja kanssasisartensa ajama tasa-arvoteko oli lopulta vuonna 1929 hyväksytty uusi avioliittolaki, jossa avioliiton osapuolet saivat yhdenvertaisen aseman ja miehen edustussuhde vaimoonsa päättyi. Naiset saivat vapauden passiin ja yrityksen perustamiseen ilman miehensä lupaa.

 

Itsenäisyyden alkuaikojen naiskansanedustajia yhdisti räväkkyys ja voimakas tahto. Muuta keinoa pärjätä miesten hallitsemassa politiikassa ei ollut. Tasa-arvotyötä riittikin tuleville vuosikymmenille. Vaikka naisilla oli ollut jo ennen itsenäisyyttä samat poliittisen oikeudet kuin miehilläkin, jouduttiin odottamaan 50-luvulle saakka, ennen kuin valituksi tulleiden naiskansanedustajien määrä lähti nousuun ja ylitti 25. edustajan rajapyykin.

 

*****

Hyvät kuulijat,

 

Aika ajoin kohtaamme kysymyksen mihin naisten liittoa vielä tarvitaan? On totta, että paljon on saavutettu. On totta, että kun tarkastellaan tasa-arvoa ja sen historiaa Suomessa, takana on hienoja saavutuksia ja tekoja, joita on saavutettu rohkeiden ja viisaiden naisten ja miesten yhteistyöllä.

 

Suomen menestys perustuu yhdenvertaisuudelle, erityisesti naisten jo varhain saavutettuun tasavertaiseen asemaan ja koulutukseen. Ministerinä ollessani törmäsin usein siihen mielenkiintoon ja ihailuun, jota Suomen tasavertaisuuden ja menestyksen tarina herättää ulkomailla. Kuitenkin kun katsoo nykyhetkeen ja tulevaisuuteen, on horisontissa näkyvissä pilviä.

 

*****

Poliittinen ilmapiiri ja keskustelukulttuuri on koventunut viime vuosina. Monet ovat ottaneet asenteen jossa nähdään, että tasa-arvo on saavutettu, samaan aikaan esimerkiksi sukupuoleen perustuva vihapuhe on yhä näkyvämmin esillä päivittäisessä elämässä.

 

MeToo-kampanja nosti pintaan huolia ja kysymyksiä, joista oli oltu hiljaa, mutta sen vastareaktiona kuultiin myös erilaisia äänenpainoja, jotka osoittivat että naisten kokemaa ahdistelua ja häirintää ei vieläkään oteta tosissaan.

Maailmalla, kuin meillä Euroopassakin, naisten oikeuksia on kavennettu ja oikeutta päättää omasta kehosta pyritty rajaamaan. Teitä tuskin tarvitsee muistuttaa tavasta, jolla Yhdysvaltojen nykyinen presidentti Trump puhui naisista vaalikampanjansa aikana tai vaikkapa oman ulkoministerimme omista, räikeästi Suomen linjan vastaisista aborttikannoista.

 

Yhteiskunnallisen keskustelun muuttuessa rakentavasta dialogista päälle huutamiseksi, ääneen pääsevät ne, joilla on provosoivimmat mielipiteet. Se ei ole tasa-arvon edistämisen etu.

*****

 

Kokoomusnaiset ovat tehneet töitä pitkäjänteisesti tasa-arvon parantamiseksi ja pitäneet esillä tärkeitä tasa-arvoa edistäviä aiheita. Esimerkiksi isyysvapaan pidennys ja vanhempainraha ovat esimerkkejä rakenteisiin pureutuvasta tasa-arvopolitiikasta. Erityisen hyvin muistan Henna Virkkusen puheenjohtajakautena toteutetun ”Yksikin lyönti on liikaa”- kampanjan, jolla levitettiin tietoisuutta lähisuhdeväkivallasta.

 

Kokoomusnaisten toiminta ei suinkaan jää, eikä sen kuulu jäädä, tasa-arvon edistämiseen perinteisessä mielessä. Koulutus-, ulko- ja turvallisuus-, sosiaali- ja terveys- sekä ympäristöpolitiikka ovat esimerkkejä politiikkalohkoista joissa olemme viime vuosina olleet olleet vahvoja ja mukana vaikuttamassa.

 

*****

Hyvät kuulijat,

 

Lähisuhdeväkivalta koskettaa edelleen liian monia ihmisiä. Asiasta puhuminen on vaikeaa ja lukuisat tapaukset jäävät kodin seinien sisälle mahdollistaen väkivallan jatkumisen tulevaisuudessa. Ongelma on tunnustettu, mutta ratkaisuita on ollut vaikea löytää, eikä resurssejakaan ole vielä tarpeeksi.

 

Lapsiin kohdistuvat rikokset ovat nousseet viime aikoina pinnalle, vaikka ilmiö ei millään tasolla uusi olekaan. Ratkaisuita on löydyttävä, jotta lapset ja nuoret saavat elää sellaisen turvallisen elämän mitä ansaitsevat.
 

Perheen ja työn yhteensovittaminen on jäykkää, vanhempainvapaat jakautuvat epätasaisesti ja ammatit ovat eurooppalaisittainkin poikkeuksellisen jakautuneita naisten ja miesten ammatteihin. Ammatinvalinnan segregaatio heijastelee koko koulutuspolkuun. Yrittäjistä vain vajaa kolmannes on naisia.

 

Epätasa-arvon tuloksena useimmiten naiset jäävät hoitamaan lapsia kotiin, heidän työuransa on lyhyempiä ja eläkkeet pienempiä. Tarvitsemme rakenteellisia muutoksia perhevapaisiin työelämän tasa-arvon saavuttamiseksi.

 

Epätasa-arvon taustalla vaikuttaa pitkä historia asenteissa ja arvoissa. Rakenteellisten uudistusten lisäksi kaipaamme positiivisia esimerkkejä asenneilmapiiriä muuttamaan. Esimerkiksi Linda Liukkaan kaltaiset sukupuolistereotypioita rikkovat voimanaiset innoittavat uusia sukupolvia rikkomaan rajoja perinteisten roolien ulkopuolella.

 

Valitettavasti tällä hallituskaudella ei tasa-arvopolitiikkaa kovin kunnianhimoisesti ole tehty. Kokoomuksesta se ei ole jäänyt kiinni. Toivottavasti ensi kaudella tilanne korjaantuu ja tasa-arvokysymysten edistäminen saa sen arvon, joka sille kuuluu Suomen menestyksen pilarina.

*****

 

Hyvät ystävät,

Yhteiskuntamme tarvitsee lisää rohkeita ja yhteistyökykyisiä ihmisiä, jotka haluavat uudistaa ja rakentaa parempaa tulevaisuutta. Tarvitsemme kansanedustajiksi ja kuntapäättäjiksi ihmisiä jotka välittävät. Tarvitsemme järjestökentälle ihmisiä jotka tekevät. Tarvitsemme kaikille yhteiskunnan sektoreille ihmisiä, joilla on sydän paikallaan ja tahtoa tehdä töitä paremman, tasa-arvoisemman maailman eteen.

Politiikassa on vielä lasikattoja rikottavana, myös kokoomuksessa. Samalla on muistettava, että kerran rikottu lasikatto ei riitä. Tarvitsemme vaaleihin ehdolle ja uusiksi päätöksentekijöiksi päteviä naisia kantamaan vastuuta laaja-alaisesti. Paitsi sosiaali- ja sivistyspolitiikasta, myös ulko-, puolustus- ja talouspolitiikan saralla. Suuret kysymykset, ilmastonmuutoksen jarruttaminen, Euroopan unioni ja kansainvälinen politiikka sekä työllisyyden ja yrittäjyyden edistäminen vaativat päteviä naisia mukaan.

 

Toivottavasti tulevissa vaaleissa näemme määrän kasvua ja etenkin yhä useamman pätevän, kyvykkään ja voimakkaan kokoomusnaisen nousun Arkadianmäelle ja Euroopan parlamenttiin. Suomalaisten naisten historia politiikassa vaatii tekijänsä, jotka ovat valmiita muuttamaan maailmaa. Hedvig Gebhardin sanoin: ”jos asioita tahdotaan edistää, ei kaunis puhe riitä.”

 

Lämpimät kiitokset kaikille pioneereille, uria uurtaneille naisille. Kiitokset teille jotka olette tehneet vuosikymmeniä töitä yhteisen hyvän eteen. Kiitokset teille jotka olette vasta tulleet mukaan. Kiitokset kaikesta siitä mitä teette vaalikentillä, politiikassa, työpaikoilla, kodeissa, yhteiskunnassa.

 

Me naiset olemme monella tapaa kokoomuksen selkäranka.

Näillä sanoilla toivotan onnea ja menestystä satavuotiaalle Helsingin Kokoomuksen Naisille.


Tuoreimmat
kirjoitukset

Tuoreimmat
puheet

Kirjoitusarkisto

puhearkisto