Hyvä juhlaväki,

Hyvät yrittäjät,

Kiitän kutsusta saapua juhlaanne puhujaksi. On kunnia saada olla juhlapuhujana Ilon ja Tulen juhlassa. Yrittäjyys on se voima, joka kantaa Suomea ja vie meitä eteenpäin kohti parempaa, hyvinvoivaa huomista.

Juuri ennen Ilon ja Tulen juhlaan tuloa, sain mielenkiintoisen sähköpostin , luen sen nyt sanasta sanaan teille.

 

”Pääministeri Jyrki Katainen

Tervehdys Maakunnallisessa Yrittäjäjuhlassa Etelä-Savon Yrittäjät Mikkeli 24.11.2012

Hyvät yrittäjäjuhlan vieraat, hyvät yrittäjät,

Yrittäjyys on juhlan arvoinen asia. Suomi elää yrittäjyydestä. Tulevina vuosina tarvitsemme yrittäjyyttä ehkä enemmän kuin koskaan.

Suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa nimittäin haastetaan monelta suunnalta.

Etelä-Savo ja koko Suomi ikääntyy. On valtavan hieno asia, että me suomalaiset elämme terveenä yhä pidempään. Tämä kuitenkin tarkoittaa, että työikäinen väestö vähenee samalla kun julkisten palveluiden tarve kasvaa voimakkaasti. Julkista taloutta rasittaa kestävyysvaje.

Samalla Suomen elinkeinorakenne on muutoksessa. Monilta perinteisiltä teollisuudenaloilta häviää työpaikkoja kovaa vauhtia. Uusia työpaikkoja ei viime aikoina ole syntynyt samaa tahtia.

Näiden haasteiden edessä hyvinvoinnin turvaamiseen on yksinkertainen resepti: työn tekeminen.

Meidän kaikkien olisi tehtävä hieman nykyistä enemmän ja myös vähän pidempään töitä, jotta julkiset palvelut ja tulonsiirrot kyetään ikääntyvässä Suomessa turvaamaan.

Uusien työpaikkojen edellytys taas ovat menestyvät yritykset. Tarvitsemme politiikkaa, jolla tehdään yrittäjyydestä, investoimisesta ja työllistämisestä kannattavampaa kuin nykyisin. Yrittäjyys on kasvun, uusien innovaatioiden ja työllisyyden moottori

Etelä-Savon ja koko Suomen menestys riippuu suomalaisten yritysten pärjäämisestä. Etelä-Savon Yrittäjät tekee arvokasta työtä tämän tavoitteen eteen. Nyt jos koskaan tarvitsemme sitoutumista yritysten toimintaedellytysten parantamiseen ja yrittäjämyönteisen ilmapiirin luomiseen.

Suomi pärjää kyllä, kunhan tunnustamme tosiasiat ja uskallamme uudistua. 

Toivotan teille iloista yrittäjäjuhlaa.

Jyrki Katainen

Pääministeri”

 

Hyvät Ystävät,

Hyvät yrittäjät, hyvät naiset ja miehet,

Suomi on avoimena ja pienenä taloutena vaaravyöhykkeellä kansainvälisen talouden heilahdellessa. Finanssikriisin vaikutukset tuntuvat vieläkin ja samaan aikaan käsillä on yksi Suomen teollisen historian merkittävimmistä kriiseistä. Eurokriiisi jatkuu, vaikka anoittain synkän tunnelin päässä näkyy valonpilkahduksia. Lopullista ratkaisua ei ole näkyvissä.

Suomalaiset ovat aina olleet taistelijoita ja selviytyjiä. Vaikeassa tilanteessa ei ole aiemminkaan lamaannuttu vaan on kääritty hihat. Juuri nyt meidän suomalaisten on kaikin keinoin pyrittävä pitämään kotipesä kunnossa - tämä jos mikä on meidän suomalaisten käsissä.

Parhaillaan käsittelemme Eduskunnassa valtiontaloutta tasopainottavaa talousarvioesitys ensi vuodelle – sillä pyritään varmistamaan, että Etelä-Euroopan tie ei ole Suomen tie. Julkisen talouden uskottavuudesta huolehtiminen takaa niin yrityksille ja elinkeinoelämälle kuin kansalaisille työrauhan. Meidän on tehtävä kaikkemme taloutemme elinvoimaisuuden säilyttämiseksi. 

Hallituksen talouspolitiikka tähtää siihen, että Suomen valtion nykyinen, paras mahdollinen luottoluokitus pystytään säilyttämään jatkossakin. Arvioiden mukaan, luottoluokituksen putoaminen nostaisi korkomenoja usealla sadalla miljoonalla.

Olemme joutuneet tekemään verojen korotuksia. Verojen korottaminen tästä eteenpäin ei ole enää ratkaisu. Veroaste ei saa vaarantaa kasvua ja työllisyyttä vaan sen on entistä enemmän kannustettava työntekoon ja yrittämiseen. Jos jatkamme tällä tiellä, veroja korottamalla sahaamme omaa oksaamme ja heikennämme ostovoimaa. Toisaalta menoleikkauksillakin on taloutta hidastava vaikutus, vaikkakin ne ovat tässä mielessä pienempi paha.

Erityisesti on panostettava tuottavuuden parantamiseen,  ja rakenteiden uudistamiseen. Mitä enemmän kykenemme uudistumaan, sitä vähemmän tarvitsemme kasvua vahingoittavia leikkauksia ja verojen korotuksia jatkossa.

Hyvä juhlayleisö,

Suomen kannalta kaikkein tärkeintä nyt on kasvun luominen.  Se on ainoa tapa luoda kestävää hyvinvointia. Valitettavasti hallituksen sisällä ei vielä ole riittävää kriisitietoisuutta ja käsitystä kasvupanostusten tärkeydestä. Nyt kuitenkin tarvitaan tosiasioiden tunnustamista ja yksituumaisuutta. Isänmaan edun on oltava nyt kirkas tavoite kaikille.

Ensi vuoden talousarvio sisältää jo  300 miljoonan euron edestä piristysruisketta yritysten , teollisuuden , pääomasijoitusten ja innovaatioiden tukemiseksi ja vauhdittamiseksi. Euroja suunnataan Kasvu -sekä businessenkelikannustimiin , t& k vähennyksiin, teollisuuden kaksinkertaisiin poistoihin sekä panostuksiin ict-alalle ja cleantechiin.  Nyt on tärkeää, että VM:n valmistelussa nämä toimet saadaan mahdollisimman vaikuttaviksi ja yritysten toimintaa aidosti tukeviksi.

Lisäksi tällä kaudella on jo toteutettu yhteisöveron alennus ja mm. Energiaveron leikkuri. Mutta uusia kustannuksiakin on yrityksille tullut. Palkat ovat nousseet tuottavuutta nopeammin. Lisäksi yritysten kannattavuutta ovat syöneet energian ja raaka-aineiden kustannusten nousu.

On välttämätöntä, että alkukevään puoliväliriihessä tärkein tavoite on vauhdittaa kasvua ja luoda uusia työpaikkoja. Tämä tarkoittaa, että jo päätetyt toimet eivät riitä vaan tarvitaan uusia kasvunkannustimia. Näitä löytyy mm. Stadighin ja Elorannan hyvistä raporteista. Tähän tarvitaan poliittista yksituumaisuutta ja yhteistä tilannekuvaa sekä parempaa kriisitietoisuutta.

Kannustimia tarvitaan yrittäjyyden houkuttelevuuden lisäämiseksi ja onnistuneiden sukupolven vaihdosten tueksi , sekä kasvuun ja investointeihin kannustamiseksi. Toimintaympäristön ennustettavuus ja kannustavuus on yrittäjän motivaation ja kasvuhakuisuuden lähde. 

Hallitus panostaa vahvasti cleantechiin ja vihreään talouteen.  Alalla on maailmanlaajuisesti merkittäviä kasvumahdollisuuksia: kasvua on lähes kymmenen prosenttia vuodessa. Meillä Suomessa alan yrityksiä löytyy jo runsaat 2 000. Etelä-Savo on edelläkävijä tällä saralla ja esimerkiksi Mikkelin seudulla on vahvaa ympäristöturvallisuuteen ja bioenergiaan liittyvää osaamista. Tätä osaamista oli esillä myös aiemmin tällä viikolla Helsingissä järjestetyssä kasvuyritysten kansainvälisessä  SLUSH-konferensissa. Open Mikkeli oli oma osastonsa , jossa esiteltiin eteläsavolaisia teknologiayrityksiä ja se oli menestys. 

Hyvät ystävät,

Meidän on pidettävä parempaa huolta nuoristamme. 

Nuorten yhteiskuntatakuu astuu täysimääräisesti voimaan vuoden 2013 alusta. Takuu on monipuolinen paketti erilaisia toimia erilaisille nuorille. Nuorisotakuu Road Show tapahtumassa Mikkelissä asiantuntijat ennakoivat takuun toteuttamisen edellytysten olevan melkoisen hyvät Etelä-Savossa. Hyvää pohjatyötä on tehty aiemmin. Sen toteutuminen on kuitenkin meidän kaikkien vastuulla. Tarvitaan laajaa, talkoohenkistäkin yhteistyötä, jotta tieto yhteiskunnan tukiverkon ulkopuolella olevista nuorista välittyy. Takuun toteuttamiseen suunnataan paljon euroja ja keinovalikoima on laaja, opiskelupaikkoja, kuntoutusta, etsivää nuorisotyötä, oppisopimusta. Erilaisia keinoja erilaisille nuorille.

Yksi tehokkaimmista keinoista nuorten työllistämiseksi on nuorten itsensä mielestä , mutta myös tutkitusti oppisopimuskoulutus.

Työnteon kautta tapahtuva ammattiin pätevöityminen on tehokasta ja motivoivaa. Valitettavasti emme ole kyenneet ottamaan mallia todelliseen käyttöön. Esimerkiksi joissakin Keski-Euroopan maissa jopa puolet työhön opiskelevista kartuttavat osaamistaan työssä oppien. Samaisissa maissa myös nuorisotyöttömyys on huomattavasti alhaisemmalla tasolla.

Oppisopimuskoulutuksen kehittämisessä riittää edelleen työtä. 

Yrittäjien rooli oppisopimuskoulutusmahdollisuuksien luojina on merkittävä. Miten siis saisimme kannustettua yrityksiä tarjoamaan näitä mahdollisuuksia nuorille? HMinusta korvausta yrittäjälle on edelleen nostettava, sillä on ymmärrettävä, että työyhteisö on myös oppisopimuskoulutettavan opettaja.

On harmillista, että tämä tutkitusti tehokkain tapa nuorten työllistämiseksi on nyt osittain leikkauksien kohteena. Opetusministerin painopistettä pakolliselle leikkauksille ammattioppilaitoksissa ,ikäluokkien pienentyessä en voi ymmärtää.

Positiivista on kuitenkin se,  että yrittäjyys kiinnostaa taas nuoria. Suhteellisen tuoreessa lukiolaisille teetetyssä kyselyssä,mrittäjyyden arvostus oli erittäin korkealla. 

Hyvät yrittäjät, hyvä juhlayleisö

Valtiotaloutta elvytetään monin tavoin. Aivan olennaista taloutemme kestävyyden kannalta on julkisen talouden vahvistaminen. Kuntauudistus sekä sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus on vihdoinkin saatu eteenpäin. Välttämättömillä uudistuksilla turvataan kuntalaisille laadukkaat palvelut. Uudistuksia lähdetään nyt viemään kunnissa selvitysmiesten kanssa eteenpäin. Kunnissa on oltava valmius katsoa läpi kaikki vaihtoehdot ja hakea kumppaneita sekä miettiä tarkoituksenmukaisia tapoja tuottaa palveluitaan. Kunnan vastuulla on järjestää palvelut, joko itse tai yhteistyössä yritysten ja järjestöjen kanssa. Pallo on nyt kunnilla ja uusilla kuntapäättäjillä – jahkailuun ei ole enää aikaa. 

Työmarkkinapuolellakin on vielä paljon tehtävää, aiemmat päätökset ovat hyvä pohja , mutta ne eivät ole riittäviä. Kilpailukyky on syytä nostaa ykköstavoitteeksi myös työmarkkinajärjestöjen pöydissä. Vahva ja ennustettava talous on niin työnantajan kuin työntekijän etu. Tarvitsemme pidempiä työuria ja siksi myös eläkeiän nosto on rehellistä ottaa mukaan osapuolten keskusteluihin. Kilpailukykyämme on parannettava erityisesti suhteessa Ruotsiin ja Saksaan.

Tarvitsemme myös tasa-arvoisempaa ja joustavampaa työelämää.  Ruotsissa esimerkiksi vanhempainvapaata voi pitää pätkissä ja jaksoissa lapsen seitsemän ensimmäisen ikävuoden aikana. Myös vanhemmuuden kustannukset jakautuvat tasaisemmin. Nuoret naiset Ruotsissa tekevät työtä ja ansaitsevat paremmin eläkettä kuin suomalaiset sisarensa. Työelämän paremmat joustot auttavat pienten lasten vanhempia jaksamaan ja mahdollistavat työn ja perheen yhteensovittamisen meitä paremmin.

Ja lopuksi hyviä uutisia!  Hyvät yrittäjät, yrittäjien sosiaaliturva paranee ensi vuoden alussa. Yrittäjät tarvitsevat paitsi toivoa ja vakautta, myös parempaa turvaa vaikeina aikoina. 

Parhaillaan valiokuntani käsittelyssä on laki, joka parantaa yrittäjien työttömyysturvaa. Uusi käytäntö mahdollistaa yrittäjälle työttömyyskorvauksen ilman erillistä odotusaikaa. Esityksessä poistetaan yrittäjän ja palkansaajan perusteettomia eroja työttömyysturvassa. Se vähentää byrokratiaa ja ei edellytä enää luopumista yrityksen toimitiloista tai vaihto-omaisuudesta. Uudelleen käynnistäminen kysynnän taas kasvaessa on joustavampaa. Myös yrittäjän perheenjäsenen asema paranee. Tämä on hyvä askel eteenpäin. Eroja pitää edelleen poistaa. On ymmärrettävä, että se on yrittäjyyteen kannustamista.

Hyvä juhlaväki,

Hyvinvointi syntyy työstä. Ilman kasvua ei ole töitä, eikä ilman töitä hyvinvointia. Suomi tarvitsee kaikenkokoisia menestyviä yrityksiä, jotka työllistävät, maksavat veroja ja rahoittavat hyvinvointipalveluja. Siksi on olennaisen tärkeää, että yrittäjyyttä arvostetaan muuallakin kuin juhlapuheissa.  Yritysten pitää kokea päättäjät niin eduskunnassa kuin kunnissakin kumppaneina, ei kampittajina. 

Suomi tarvitsee vahvaa yrittäjyyttä, uusia ajatuksia, uusia työpaikkoja.  

Yrittäjyydenihme ei ole ylivertaisessa liikeideassa, vaan siinä, että yrittäjällä on uskoa tulevaan.

Toivotan jaksamista ja menestystä teille kaikille suomalaisen työn sankareille ja myötä tuulta suomalaiselle yrittäjyydelle. Pitäkää huoli paitsi henkilökunnastanne, myös itsestänne.

Pääministerin sanoin "Suomi tarvitsee nyt yrittäjyyttä enemmän kuin koskaan! "

Hyvää yrittäjäjuhlaa ja hauskaa iltaa kaikille!