Suomalaisten on oltava varmoja siitä, että ikääntyvien palvelut järjestetään ihmisarvoa kunnioittaen ja huolta pitäen. Ensi vaalikaudella on säädettävä vanhuspalvelulaki, jonka valmistelun ministeri Risikko (kok)on jo viime syksynä käynnistänyt. Lain tavoitteena on turvata jokaiselle oikeus arvokkaaseen vanhenemiseen ja hyvään kohteluun asuinpaikasta ja hoidon tarpeesta riippumatta. Lain henki perustuu jo aiemmin tällä hallituskaudella uusittuihin ikäihmisten palvelujen laatusuosituksiin.

Laki tarvitaan, koska kunnat eivät ole tarttuneet suosituksiin ja vanhuspalvelujen taso vaihtelee aivan liian paljon kunnissa. Jokaisella ikäihmisellä on oikeus hyvään hoivaan asuinpaikasta riippumatta. Kotona asuvan ikäihmisen toimintakykyä on tuettava riittävillä kotipalveluilla. Kodinomaisen asumisen muotoja on lisättävä. Toimintakyvyn heiketessä tarvitaan turvaa ja apua enemmän.

Tällä hallituskaudella on kuntia velvoitettu lisäämään ikäihmisten neuvontapalveluita ja ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa. Uuden kotikuntalain myötä laitoksessa tai palvelutalossa asuva ikäihminen voi halutessaan muuttaa lähemmäksi omaisiaan. Rahaa on kohdennettu vanhushoivaan henkilöstön lisäämiseen ja kotihoidon kattavuuden parantamiseen.

Ikäihmisten hyvinvoinnin turvaaminen ei kuitenkaan ole hoidettavissa yksittäisellä toimella, ei edes lailla, ammattitaitoisella henkilökunnalla tai rahalla. Yleisen asenneilmapiirin on muututtava vanhusmyönteisemmäksi. Vanhusten masennus johtuu usein yksinäisyydestä. Viranomainen ei korvaa läheistä. Lisää lämpöä, välittämistä ja vapaaehtoistyötä tarvitaan inhimillisen vanhenemisen turvaamiseksi.

Lenita Toivakka