Amk-opiskelijoille tulossa parannusta terveydenhuoltoon

 

Kansanedustaja Pauliina Viitamies (sd) on arvostellut ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon tilaa. Tällä hetkellä ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon järjestämisestä vastaavat kunnat. Hoitoon pääsy on kuitenkin voinut olla vaikeaa, mikäli opiskelija ei ole kirjoilla oppilaitoksen kunnassa. Opiskelijat kärsivät puuttuvista palveluista, ja pahimmillaan tilanne voi johtaa opintojen keskeytymiseen tai vaikeuksiin työelämään siirryttäessä.

 

Tilanteeseen ja ongelmiin on viimein herätty. Peruspalveluministeri Paula Risikko (kok) on asettanut jo helmikuussa työryhmän selvittämään ammattikorkeakouluopiskelijoiden sekä toisen asteen ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden terveydenhuoltopalveluja. Työryhmä on laajapohjainen; opiskelijoiden etua ryhmässä valvovat mm. SYLin, Samokin ja Sakkin edustajat. Työryhmän tavoitteena on selkeyttää ammattikorkeakouluopiskelijoiden ja ammattiin opiskelevien opiskeluterveydenhuoltojärjestelmää niin, että jatkossa palvelut ovat helposti ja joustavasti opiskelijoiden saatavilla kotikunnasta riippumatta. Työryhmän on määrä saada työnsä päätökseen kesäkuun loppuun mennessä.

 

Kansanedustaja Viitamies on myös ihmetellyt, mikseivät hallituspuolueiden edustajat halunneet parantaa opiskelijaterveydenhuoltoa ammattikorkeakoululain uudistuksen yhteydessä. Syy on varmasti kansanedustajalle selvä, mutta kerrottakoon se myös lukijoille: ammattikorkeakoululain valmistelusta vastasi opetusministeriö, kun taas sosiaali- ja terveysministeriön vastuulla on opiskelijaterveydenhuollon kehittäminen. Kansanedustaja Viitamiehen ehdotus olisi myös johtanut tilanteeseen, jossa ammattiin opiskelevien terveydenhuollon kehittäminen olisi unohdettu, sillä se kehittämistä ei olisi voitu yhdistää ammattikorkeakoululakiin.

 

Sinivihreä hallitus on kiinnittänyt erityistä huomiota lasten ja nuorten terveydenhuollon kehittämiseen. Heinäkuussa voimaantuleva asetus neuvoloista, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta tuo merkittävän parannuksen ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon. Tähän asti kouluterveydenhuoltoa ja neuvolatoimintaa on ohjattu suosituksin. Kunnat ovat noudattaneet suosituksia kirjavasti ja lasten ja nuorten palvelut ovat olleet eritasoisia asuinkunnasta riippuen. Terveystarkastuksia lisäämällä halutaan tehostaa varhaista tukea ja ehkäistä syrjäytymistä. Neuvoloissa tullaan jatkossa ottamaan lapsen hyvinvoinnin lisäksi tarkasteluun koko perhe. Yhdessä perheen kanssa henkilökunta kartoittaa hyvinvointia uhkaavat tekijät ja sopii tarvittavan tuen järjestämisestä.

 

Neuvolat sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto ovat avainasemassa lasten ja nuorten terveyden edistämisessä ja syrjäytymisen torjumisessa. Näiden palveluiden kehittämiseen tullaan panostamaan myös jatkossa.

 

Lenita Toivakka

Kansanedustaja (kok)

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen