Nuorisotyöttömyyteen on puututtu

 

Valtionvarainministeriön uusimman suhdannekatsauksen mukaan maailmantalouden pahin taantumavaihe on jäämässä taakse. Elpyminen tulee kuitenkin tänä ja ensi vuonna olemaan hidasta ja vaivalloista. Pieniä positiivisia pilkahduksia on näköpiirissä myös Suomessa, mutta työttömyys tulee arvioiden mukaan vielä kasvamaan ja talous sukeltamaan ennen korjausliikettä. Kaikki elvytystoimet ovat tähdänneet työpaikkojen ja yritysten sekä viennin tukemiseen.

 

Erityisesti nuorten työttömyys on kasvanut nopeasti. Huolestuttavaa on etenkin nuorten miesten heikko työllisyystilanne, joka laski jo hyvinä talousaikoina. Nuorten työllistymistä ja opiskelua onkin tuettu erityisin toimin ja esimerkiksi ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja on lisätty reilusti. Euroopan unionin rakennerahastosta tullaan ohjaamaan vielä tämän vuoden aikana yli 60 miljoonaa nuorten työllisyyden tukemiseen sekä oppisopimuspaikkojen lisäämiseen.

 

Oppositio on kritisoinut hallitusta nuorisotyöttömyyden kasvusta. Mielenkiintoista oli, että samana päivänä jona eduskunta keskusteli nuorisotyöttömyyden hoidosta, toi SAK julki oman näkemyksensä. SAK:n mukaan ensimmäisiksi yrityksiin palkatut työntekijät, toisin sanoen vanhimmat, tulisi heikkoina aikoina irtisanoa viimeiseksi. Toteutuessaan ehdotus heikentäisi nuorten asemaa työmarkkinoilla entisestään ja vinouttaisi monen yrityksen ikärakenteen. Myös syrjäytyminen kasvaisi.

 

Opposition kritiikistä huolimatta työllisyyttä on jo monin konkreettisin toimin hoidettu. Erityistä huomiota on kiinnitetty juuri nuorten aseman helpottamiseen. Puheenjohtaja Urpilaisen vasta esittäessä työryhmän perustamista nuorisotyöttömyyttä pohtimaan saattoi hallitus ilmoittaa kyseisen työryhmän tuloksista. Ryhmän kokoama toimenpideohjelma on laaja ja se sisältää lukuisia konkreettisia esityksiä syrjäytymisen ehkäisyyn ja nuorten työllisyyden tukemiseen. Mallia on haettu mm. Tanskasta, jossa nuorisotyöttömyys on ollut poikkeuksellisen alhaisella tasolla. Tärkeintä aloittaa ohjelman nopea toteuttaminen.

 

Nyt on myös varmistettava, että nuorten valmistumisen kannalta välttämättömät harjoittelupaikat voidaan järjestää. Oppisopimuskoulutukseen on jo ministeriöiden ja työmarkkinajärjestöjen yhteistyöllä linjattu keinoja, joilla mahdollisimman moni oppisopimusopiskelija voisi jatkaa opintojaan lomautettuina tai oppisopimussuhteen irtisanomisen jälkeen. Näitä keinoja viedään nyt käytännön toimiin työ- ja elinkeinotoimistoissa.

 

Mikkelissä ja Savonlinnassa nuorten tilannetta auttaa 20 000 euron valtionavustuksen myöntäminen nuorten työpajoille. Lisätuki on tarkoitettu työ- ja yksilövalmentajan palkkaamiseksi. Hiukan pienempi tuki myönnettiin myös Savonlinnan seudun nuorisotoiminnan tuki ry, joka käyttää rahat samaan tarkoitukseen. Valmentajia tarvitaan, sillä nuorisotyöttömyys on kasvanut myös Etelä-Savossa. Työpajoissa nuoret pääsevät aikuisten ohjauksessa kehittämään taitojaan ja saavat makua työelämästä. Nuorille myös tehdään henkilökohtaiset suunnitelmat opintoja varten.

 

Taantuman taituttua seuraava haasteemme on väestön ikääntyminen ja työvoimapula. Se merkitsee sitä, että yhä pienempi joukko rahoittaa kasvavan joukon lisääntyvät palvelut sekä eläkkeet. Taantuman jälkeen tarvitsemmekin varmasti kaikkien työikäisten panosta työmarkkinoilla. Syrjäytyneisiin nuoriin meillä ei ole varaa taloudellisesti eikä inhimillisesti.

 

Tässä tilanteessa kaikkien on puhallettava yhteen hiileen ja yhdessä on löydettävä keinot, joilla taantumasta selvitään. Tavoitteena on työpaikkojen säilyttäminen sekä uuden yrittäjyyden edistäminen, nopea uudelleentyöllistyminen ja erityisesti heikoimmassa asemassa olevien nuorten tukeminen.

 

Lenita Toivakka

Kansanedustaja (kok)

Mikkeli