Suomi on kaikkien ennusmerkkien mukaan joutumassa muun maailman mukana entistä syvempään taantumaan kevään ja kesän aikana. Teollisuustuotanto on jo nyt pudonnut lähes 10 prosenttia ja koko bruttokansantuotteen ajatellaan synkimmissä arvioissa vajoavan alaspäin yli 4 prosenttia vuoden aikana. Tilannetta vaikeuttaa se, ettei tuotteille ja palveluille tunnu olevan kysyntää missään päin maailmaa. Siksi yritysten toimintaedellytysten parantaminen ei yksin riitä, vaan tarvitaan suurempaa siltaa laman yli.

 

Paljon laman torjumiseksi on jo tehty, sitä eivät voi kiistää enää uskottavasti oppositiopuolueetkaan. Suomi elvyttää komission arvioiden mukaan kolmanneksi eniten Euroopan maista. Suomi myös aloitti elvytystoimet ensimmäisenä. Lähes kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta käytetään nyt elvytykseen. Valtion takausten, lainojen ja sijoitusten yhteismäärä nousee jo yli 60 miljardin euron, enemmän kuin valtiolla on tällä hetkellä velkaa. Toimien mittavuus suhteessa ongelmien määrään hakee vertaistaan Euroopassa.

 

Elvytystoimet ovat olleet myös monipuolisia ja ottaneet suhteellisen hyvin huomioon talouslaman monet ulottuvuudet. Yritysten ahdinkoa on haluttu lieventää ja työpaikkoja turvata alentamalla työn sivukustannuksia. Tämä tehtiin poistamalla Kela-maksu, josta hyötyvät yritysten lisäksi myös kunnat. Kuntienkin kannalta yritysten tukeminen on tärkeää. Kun yrityksiä tuetaan laajalla toimenpidepakilla, säilyvät samalla työpaikat. Tämä on tehokkain keino turvata kuntien verotulokehitystä ja taloutta. Kuntatalous kohtaa taantuman vaikeudet viiveellä. Siksi onkin jo päätetty, että hallitus pohtii kuntatalouden tilaa perusteellisemmin maaliskuussa pidettävässä kehysriihessä.

 

Käynnissä olevaan rahoitusmarkkinoiden kriisiin hallitus on vastannut monin toimin. Likvidin rahan saantia on helpotettu myöntämällä pankeille takaukset sekä Finnveralle suhdannelainat. Yrityksiä kannustetaan sijoittamaan tulevaisuuteen tuplaamalla investointien poisto-oikeudet. Yritysten oman pääoman saantimahdollisuuksia on lisätty pääomittamalla Suomen Teollisuussijoitusta. Vientiyritysten tilannetta puolestaan helpottaa vuodenvaihteessa käyttöönotettu viennin jälleenrahoitusmalli. Tutkimus- ja kehitysrahoitus lisääntyy tänä vuonna 39 miljoonaa euroa.

 

Tarjontapuolen lisäksi on haluttu tukea myös kotimaista kysyntää ja elvyttämistä. Ihmisten uskoa tulevaisuuteen on lisätty palkansaajien ja eläkeläisten verohelpotuksin. Laajennettu ja korotettu kotitalousvähennys tarjoaa mahdollisuuden työllistää kymmeniä tuhansia suomalaisia. Lisätalousarviossa asunto-osakeyhtiöiden korjausinvestointeihin on esitetty 10 prosentin tukea valtion korvausavustuksina. Vuokra-asuntojen rakentamista tuetaan valtion korkotuella.

 

Kaikki hallituksen toimet eivät suinkaan kohdistu yritysten tukemiseen. Koska uutiset irtisanomisista ja lomautuksista väistämättä tulevat lisääntymään, on luvassa myös toimia, joilla yksityisiä ihmisiä autetaan pahimman taloustilanteen yli. Työpaikkansa menettäneille ja lomautetuille on tulossa merkittäviä lisäpanostuksia koulutuksen kehittämiseen. Ammatilliseen perus- ja lisäkoulutukseen sekä ammattikorkeakoulututkinnon suorittamiseen on tulossa lisäpaikkoja, samoin kuin oppisopimuskoulutukseen. Koulutuksen avulla mahdollisuus löytää uutta työtä paranee huomattavasti. Koulutuspanostusten lisäksi muutosturvaa laajennetaan koskemaan myös lomautettuja. Työ- ja elinkeinotoimistoille on osoitettu 1,2 miljoonaa euroa tehtävään. Talous- ja velkaneuvontaan osoitetaan 1,5 miljoonan euron lisäys. Nämä ovat muiden toimenpiteiden lisäksi täsmätoimia, joilla tavallisten ihmisten asemaa parannetaan vaikeassa taloustilanteessa. Luonnollisesti kaikkien toimien täytyy keskittyä työpaikkojen säilyttämiseen, uusien luomiseen sekä vastuunkantoon niistä ihmisistä, jotka kohtaavat työttömyyden..

 

Vaikka toimet laman selättämiseksi ovat moninaiset, tarvitaan silti jatkuvasti uusia toimia ja luovia ideoita. Vientivoittoinen taloutemme toipuu lopullisesti vasta kansainvälisen kriisin lauettua, mutta kotimaisin toimin voimme lievittää sen ilmiöitä. Tässä tehtävässä hallitus on toiminut ripeästi.

 

Lenita Toivakka

Kansanedustaja (kok)

Mikkeli