Perusopetukseen panostamalla sijoitamme tulevaisuuteen

 

Perusopetukseen panostamalla sijoitamme tulevaisuuteen
 
Vuosien ajan suomalaisnuoret ovat pärjänneet kansainvälisissä vertailuissa erinomaisesti mm. oppimistuloksien suhteen. Myös maamme opettajat ovat erittäin päteviä ja korkeasti koulutettuja. Kouluviihtyvyys sitä vastoin on Suomessa erittäin alhainen. Tutkimusten mukaan voidaan puhua suorastaan yleisestä kouluviihtymättömyydestä.
 
Kouluviihtyvyyteen vaikuttaa ensinnäkin luokkakoko. Liian suurissa luokissa opetus väistämättä kärsii, kun opettajan aika kuluu luokkaa rauhoitellessa. Suurista ryhmistä haittaa aiheutuu myös oppimisvaikeuksista kärsiville. Käytännössä liian suuresta luokkakoosta kärsivät siis kaikki, niin oppilaat kuin opettajatkin. Kokoomus ei pidä hyvänä ajatuksena enimmäisluokkakokojen säätämistä. Aiemmista kokemuksista viisastuneina olemme huomanneet, että monissa kunnissa maksimiluokkakoko muuttuu minimiksi. Tällöin esimerkiksi Etelä-Savossa pienet kyläkoulut saattaisivat olla vaarassa, koska niiden oppilasmäärät eivät välttämättä riittäisi minimiluokkakoon täyttämiseen.
 
Pienemmissä luokissa rauhattomuus vähenee. Opettaja voi keskittyä työhönsä, oppilaat viihtyvät ja oppimistulokset paranevat. Perusopetuksen parantamiseksi on aloitettu POP-ohjelma. Siinä valtio suuntaa kunnille lisärahaa luokkakokojen pienentämistä ja erityisopetuksen parantamista varten. Tänä vuonna yli 230 kuntaa sai avustusta, jolla kehitetään erityistä tukea oppilaille, jotka sitä tarvitsevat. Ensi vuodelle hallitus ohjaa luokkakokojen pienentämiseen lisärahoitusta 16 miljoonaa euroa ja koko vaalikauden aikana summa nousee 80 miljoonaan euroon.
 
Toinen keino kouluviihtyvyyden parantamiseksi on koulupäivän "keventäminen" vähemmän tietopainotteiseksi. Opetusministeriö selvittääkin parhaillaan taito- ja taideaineiden tuntimäärän lisäämistä. Käsityöaineet ja musiikin tunnit opettavat monia tärkeitä taitoja elämää varten. Oppilaiden itse suunnittelemat käsityöt tai taideprojektit kehittävät motoriikkaa, keskittymiskykyä ja luovuutta. Erityisesti ne oppilaat, jotka kokevat tietoaineet haastaviksi saavat tärkeitä osaamisen elämyksiä näillä tunneilla. Liikunnalla on aivan erityinen merkitys, se antaa voimia jaksamiseen ja lisää lasten niin henkistä kuin fyysistäkin hyvinvointia. Kouluissa pitäisikin suosia ulkoleikkejä sisäliikuntatuntien sijaan.
 
Ihmisen hyvinvointi ja vastaavasti henkinen pahoinvointi lapsena heijastuu myöhemmin aikuiselämään. Tämän vuoksi on tärkeää, että me päättäjät ja vanhemmat teemme kaiken voitavamme sen eteen, että lapsillamme ja nuorillamme on kouluissaan hyvä oppimis- ja kasvamisympäristö.
 
Lenita Toivakka
Kansanedustaja (kok), Etelä-Savo
MLL:n Etelä-Savon piirin varapuheenjohtaja