Länsi-Savo, Itä-Savo, Pitäjän uutiset, Juvan Lehti, Pieksämäen lehti vko 37/2006

Turvallinen lapsuus on jokaisen oikeus

Suurin osa suomalaislapsista ja -nuorista voi erittäin hyvin. Heidän rinnallaan kasvaa joukko lapsia, joilla menee hyvin huonosti. Huostaan otettujen lasten määrä kasvaa nopeasti maassamme. Koko maassa heitä on v. 2005 yli 15 000. Etelä-Savossa huostaan otettujen lasten määrä on kasvanut vuodesta 2004 14,6 %

Mikä yhteiskuntaamme vaivaa? Suomi on vauraampi kuin koskaan ja silti pahoinvointi kasvaa huolestuttavan nopeasti. Syitä tähän emme varmuudella tiedä, mutta voimakkaasti kasvanut alkoholin käyttö on varmasti hyvin suurelta osin vaikuttanut lasten ja perheiden kasvavaan pahoinvointiin.

Arkea paetaan ja hetkellistä helpotusta haetaan alkoholista. Alkoholiverotuksemme on tehnyt alkoholin käytöstä suomalaisille entistä houkuttelevampaa. Monissa kaupungeissa päihteidenkäyttö ja usein siitä vielä aiheutuvat mielenterveysongelmat ovat suurimmat syyt lasten ulkopuolisiin sijoituksiin. Pienten lasten kohdalla on kyse heidän vanhempiensa alkoholin käytöstä, nuorten kohdalla heidän omastaan. Huolestuttavaa on myös naisten alkoholin käytön nopea kasvu. Monet lapset potevat aikuisen ikävää, heiltä puuttuu läheisyyttä ja turvallisen aikuisen seuraa. Myös fyysinen hoiva(säännöllinen ruoka, lepo yms.) jää monilta puuttumaan.

Tältä kasvavalta ongelmalta ei yhteiskuntamme saa sulkea silmiään. Jotain on tehtävä ja pikaisesti. Olisi luotava tehokkaita, ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, autettava kuntia niiden rahoittamisessa tai harkittava alkoholin veron korotusta! Olisi mielenkiintoista tietää, mikä on tämän veroalennuksen kokonaiskustannusvaikutus yhteiskunnallemme. Alkoholin veronalennus teki useiden satojen tuhansien eurojen vähennyksen valtion verotuloihin. Mitä ovat lisääntyneen alkoholin käytön ongelmien kustannusvaikutukset kunnille ja toisaalta, mikä on veron työllistävä vaikutus palvelusektorilla? Kun nämä kustannusvaikutukset lasketaan yhteen, pelkään, että miinuksen puolelle mennään rajusti, varsinkin jos otetaan huomioon kaikki inhimillinen lisääntynyt pahoinvointi. Voisihan tämän alennuksen kohdistaa sellaiseen veroon, joka tuottaisi hyvinvointia yhteiskuntaamme.

Tähän ongelmaan on reagoitava, koska kuntien sosiaali- ja terveyssektorin kulut kasvavat räjähdysmäisen nopeasti, pääasiassa juuri äsken mainituista syistä (lasten huostaanotot, päihde- ja mielenterveysongelmien hoito). Kustannusten kasvu aiheuttaa sen, ettei varhaiseen puuttumiseen ja ongelmien ehkäisyyn ole riittävästi resursseja. Onko tehokkaita keinoja varhaiseen puuttumiseen ylipäänsä olemassa? Nämä elämänhallintaongelmat uhkaavat muodostaa uudenlaisen yhteiskunnallisen, vakavan ongelman.

Leena Valkosen Jyväskylän Yliopistossa äskettäin tarkastetun väitöskirjan aihe on ”Millainen on hyvä äiti tai isä? Viides- ja kuudesluokkalaisten lasten vanhemmuuskäsitykset”. Lasten mielestä hyvään vanhemmuuteen kuuluu viisi osa-aluetta. Hyvä vanhempi pitää lasta tärkeänä, pitää lapsesta huolen, on kiva, rajoittaa ja kasvattaa sekä ”elää ihmisiksi”.

Yhteiskunnan on päätöksillään tuettava lapsimyönteisyyttä ja tuettava perheitä kasvatustyössään. Silti ihmisen omaa vastuuta läheisistään on myös korostettava. Lasten, nuorten ja perheitten hyvinvoinnin parantaminen on sekä velvollisuutemme että tulevaisuuden turvamme.

Lenita Toivakka
Mannerheimin lastensuojeluliiton Etelä-Savon piirin varapuheenjohtaja
Maakuntavaltuutettu, Kokoomus, Mikkeli