Mielipidekirjoitus Itä-Savossa 22.10.2007

Koska me suomalaiset viisastumme?

Suomalaiset tulevat tänä vuonna kuluttamaan alkoholia arvioiden mukaan enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Alkoholin kokonaiskulutukseksi on arvioitu 10,6 litraa puhdasta alkoholia jokaista suomalaista kohden. Suomi on tällä hetkellä alkoholin kulutuksen kärkimaita Euroopassa.

Pieni osa väestöstä juo valtaosan alkoholista. Kuitenkin naisten ja eläkeikäisten alkoholin kulutus on ollut myös kasvussa. Naiset kuluttavat nykyisen jo kolmanneksen kaikesta alkoholista. Sen sijaan nuorten juomatavat ovat eriytymässä; osa juo paljon ja lisää koko ajan kulutustaan, mutta osa ei käytä alkoholia juuri ollenkaan. Tämä merkitsee sitä, että ongelmat kasautuvat jo varhaisessa vaiheessa tietylle joukolle nuoria. Olut on yksi nuortenkin suosimista päihteistä ja yhä useammin alkoholisoidutaan miedoilla juomilla.

Alkoholi on tällä hetkellä eräs suurimmista kansanterveyttämme vaurioittavista yksittäisistä tekijöistä. Alkoholihaitat kuormittavat merkittävästi terveydenhuoltoa ja aiheuittavat yhteiskunnallamme mittavia kustannuksia. Alkoholiin liittyvät sairaalahoidot lisääntyivät jo heti edellisen hallituksen vuonna 2004 aloittaman "viina-alen" ensimmäisen vuoden aikana. Alkoholin liiallisesta käytöstä yhteiskunnalle aiheutuvien välittömien kustannusten arvioidaan olevan noin miljardin vuodessa.

"Viina-ale" onkin osoittautunut isoksi virheeksi. Siksi nykyinen hallitus onkin päättänyt korottaa alkoholiveroa. Esityksen mukaan korotus olisi keskimäärin 11,5 %. Korotus painottuu väkeviin alkoholijuomiin.

Valtioneuvoston alkoholiohjelman mukaan tavoitteena on vähentää merkittävästi alkoholin aiheuttamia haittoja lasten ja perheiden hyvinvoinnille sekä vähentää alkoholijuomien riskikäyttöä ja siitä aiheutuvia haittoja. Lisäksi tavoitteena on alkoholijuomien kokonaiskulutuksen kääntäminen laskuun. Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa totesimme, ettei nyt esitetyillä veronkorotuksilla tavoitteita saavuteta. Alkoholikulutuksen kääntäminen laskuun edellyttäisi huomattavasti suurempia muutoksia alkoholin hinnassa ja sen saatavuudessa. Asiantuntijalausuntojen mukaan korotusten tulisi olla kaikkien alkoholijuomien osalta vähintään 20 %, jotta sillä olisi olennaista vaikutusta kulutukseen ja alkoholihaittoihin.

Veronkorotusten lisäksi tarvitaan kuitenkin myös muita kulutusta hillitseviä toimenpiteitä. Ensi vuoden alusta muun muassa tarjoushintojen kestoaikoja pidennetään ja paljousalennukset kielletään. Mäyräkoira viikonlopputarjouksena ei jatkossa enää ole mahdollinen. Samanaikaisesti tapahtuva tölkkiveron kolmen sentin poisto on kuitenkin luonut uhan, että oluen hinta voisi jopa laskea kaikista toimenpiteistä huolimatta. Tässä vastuu on jatkossa vähittäiskaupoilla.

Vähittäiskaupoissa myydään kaikesta alkoholista lähes 43 %. Kauppojen omavalvonta ja vastuullinen toiminta edesauttaa pyrkimystä alkoholin käytön vähentämiseen. Lehtikirjoitukset siitä, että vuoden alusta yksittäinen olutpullo voisi maksaa vain 50 senttiä, osoittaisi täydellistä piittaamattomuutta tästä yhteiskunnallemme erittäin kalliiksi tulevasta ongelmasta. Erityisesti suomalaiset kauppaketjut ovat kunnostautuneet kansainvälisesti yhteiskuntavastuun edelläkävijöinä monilla sektoreilla, kuten ympäristöasioissa. Olisikin erittäin tärkeää, että kaupat ryhtyisivät ensi vuoden alusta kantamaan harjoittamastaan alkoholin myynnistä yhteiskunnallista vastuuta. Järkevä oluen hinnoittelu olisi sekä kaupan että suomalaisen yhteiskunnan etu.

Lisäksi on välttämätöntä vaikuttaa alkoholiasenteisiin, koska suomalaisilla on kansainvälisesti verrattuna humalaa korostava juomiskulttuuri ja liian suvaitseva suhtautuminen humalassa esiintymiseen myös julkisilla paikoilla. Nyt olisi viimein ymmärrettävä, että tämä on yhteinen ongelma, jota ratkaisemaan tarvitaan suuret talkoot. Pelkällä lainsäädännöllä ongelma ei katoa vaan aiheuttaa turhaa holhoamista ja vaivaa myös niille, jotka alkoholia osaavat vastuullisesti käyttää.

Lenita Toivakka
kansanedustaja (kok.)
sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen
Mikkeli