Kirjoitus Syrjäytyneitten Joululehdessä, joulukuu 2007
 

Osallisuus ehkäisee syrjäytymistä

YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen sekä oman perustuslakimme mukaan lapsilla on oikeus ilmaista mielipiteensä, vaikuttaa ja tulla kuulluksi ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. Osallistumisella on merkitystä lapsuuden arvostuksen kannalta. Lapset ja nuoret tarvitsevat kasvaessaan kokemuksia siitä että heitä kuullaan ja he saavat vaikuttaa. Mitä paremmin otamme huomioon lapset toimijoina ja kansalaisina, sitä arvostetummaksi he itsensä kokevat.

Lasten oikeus osallistua tarvitsee tuekseen välittäviä aikuisia. Suurin este lasten osallisuudelle tuntuukin olevan aikuisten asenteissa. Lapset "huutavat" aikuisten aikaa ja läsnäoloa. He kaipaavat rajoja ja rakkautta. Lasta pitää kuunnella ja hänen kanssaan on mukava keskustella. Lapsi kiinnostuu monista asioista laajemmin, kun hänen kanssaan keskustellaan paljon. Aktiiviseksi kansalaiseksi ei synnytä, vaan opitaan. Kiinnostus yhteisiin asioihin ja tunne omista mahdollisuuksista vaikuttaa kasvavat harjoittelun myötä. Kun jo lapsuudessa oppii, että omilla mielipiteillä on merkitystä, osallistuu aikuisenakin helpommin yhteisiin asioihin esimerkiksi äänestämällä. Osallisuus ehkäisee syrjäytymistä.

Lasten osallisuus ei tarkoita päätösvallan ja liian suuren vastuun siirtämistä lapsille. Aikuisen tehtävänä on määritellä rajat ja arvioida lasten kehitystason mukaisesti, millaiseen vastuunkantoon he pystyvät. Mitä nuorempana lapsi saa omalle kehitystasolleen sopivaa vastuuta, sitä helpompi hänen on myöhemmin osallistua, vaikuttaa ja kantaa vastuuta. Tarvitsemme siis lasta kunnioittavia ja keskustelevia aikuisia, jotka ovat halukkaita keskustelemaan lasten kanssa niin kotona, päiväkodissa kuin koulussa.

Lapsivaikutukset arvioitava

Lasten hyvinvoinnin kannalta on myös tärkeää, että lakeja säädettäessä arvioitaisiin aina niiden lapsivaikutukset. Lapsivaikutuksilla tarkoitetaan niitä suoria ja epäsuoria vaikutuksia, joita eri hallinnonaloilla tehdyillä päätöksillä on lasten jokapäiväiseen elämään.

Lapsivaikutukset koskevat sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja opetustoimea, mutta myös esimerkiksi verotusta, työmarkkinoita, asumista, rakentamista, kaavoitusta ja liikennettä koskevalla lainsäädännöllä vaikutetaan merkittävällä tavalla lasten elinympäristöön. Tällä hetkellä lapsivaikutusten arviointi toteutuu lainvalmistelussa riittämättömästi.

Jos esimerkiksi viime vaalikaudella toteutetun alkoholiveroalennuksen yhteydessä olisi selvitetty huolellisesti lapsivaikutukset, olisiko alennuspäätös ollut toinen? Alennuksen jälkeen esimerkiksi lastensuojelupalvelujen tarve on tuntuvasti lisääntynyt, ja taustalla on sekä vanhempien että myös lasten lisääntynyt päihteiden käyttö.

Hyvinvointia lapsille, nuorille ja perheille

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi on myös eräs sinivihreän hallitusohjelman painopisteistä. Lapsia, nuoria ja perheitä varten on perustettu oma politiikkaohjelma. Sen tavoitteena on ehkäistä sekä vähentää pahoinvointia ja syrjäytymistä. Lasten ja nuorten terveeseen ja turvalliseen kehitykseen sekä perheiden hyvinvointiin suunnataan voimavaroja eri sektoreilla. Erilaisin toimin vahvistetaan yhteisöllisyyttä, vanhemmuutta sekä keskinäistä vastuuta lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Perheiden hyvinvointia tuetaan parantamalla lapsiperheiden taloudellista asemaa ja palveluja.

Ohjelman puitteissa tullaan kiinnittämään huomiota myös päätösten lapsivaikutusten arvioinnin kehittämiseen sekä lapsen oikeuksista tiedottamisen edistämiseen.

Rauhallista ja hyvää joulua ja onnellista vuotta 2008!

Lenita Toivakka
kansanedustaja (kok.)
Eduskunnan Lasten puolesta –ryhmän puheenjohtaja
Mikkeli