Ei yhtään enempää kasvatusvastuuta yhteiskunnalle

Suomalaiset lapset ja nuoret liikkuvat liian vähän. Peruskoululaisista vain puolet liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Puolustusvoimat ovat toistuvasti esittäneet huolensa alokkaiden huonosta kunnosta. Tänäkin vuonna ikäluokasta lähes 10 prosenttia on joutunut keskeyttämään palveluksen, koska kunto ei riitä armeijan tarpeisiin. Myös Tasavallan Presidenttimme on havahtunut vakavaan kansanterveydelliseen uhkaamme ja päätynyt esittämään, että koulujen pitäisi viikonloppuisin tarjota liikuntaa ja taitoaineita peruskoululaisille. Huoli on aiheellinen, mutta esitys kuulostaa paluulta menneisyyteen, kauas 60-luvulle. Jo nyt perheiden yhteinen aika on vähissä ja arki on aikataulutettu aamusta iltaan. Viikonloppu on tarkoitettu perheiden yhteiseksi ajaksi harrastaa ja olla rauhassa yhdessä. Kasvatusvastuuta ei tule siirtää yhtään enempää yhteiskunnan hoidettavaksi. Liikunnan, laulun ja taiteiden tuleekin nykyistä paremmin nivoutua osaksi normaalia koulupäivää.

Tärkeämpää kuin kouluviikon pidentäminen on perusopetuksen laadun ja monipuolisuuden kehittäminen.
Sinivihreä hallitus on ongelman tiedostanut ja opetusministeri Sarkomaa käynnisti tämän vuoden tammikuussa kansalliset liikuntatalkoot lasten ja nuorten liikunnan lisäämiseksi. Kouluille on laadittu uudet liikuntasuositukset ja kouluja on kehotettu hyödyntämään välitunnit pihapelien muodossa. Koulujen liikuntatuntien määrän lisääminen on myös työn alla. Ongelma on huomioitu myös talousarvioesityksessä, sillä opetusministeriö ja valtiovarainministeriö esittävät ensi vuodelle 12 miljoonan euron lisäystä liikuntapalveluiden ja -edellytysten parantamiseksi.

Liikunnan lisäksi koulujen taito- ja taideaineiden opetus halutaan elvyttää. Joitakin vuosia sitten näiden aineiden opetus käytännössä ajettiin alas suomalaisissa peruskouluissa. Taito- ja taideaineet ovat liikunnan ohella tärkeitä lapsen ja nuoren terveelle kehitykselle. Ne opettavat tärkeitä taitoja, virkistävät sekä antavat vastapainoa muutoin niin tietopainotteiseen koulupäivään. Erityisesti ne lapset, jotka kokevat tietoaineet haastaviksi, saavat tärkeitä onnistumisen elämyksiä taito- ja taideaineiden tunneilla. Nykyisellään musiikin, kuvataiteiden ja käsityön opetus päättyy aivan liian varhain, monilla jo seitsemännellä luokalla. Taito- ja taideaineiden aseman parantaminen on osana hallitusohjelmaa ja asiaa tullaan edistämään vielä tämän hallituskauden aikana.

Tärkeässä roolissa on myös koulujen kerhotoiminta. Koulujen kerhotoimintaa on viime vuosina monissa kunnissa jouduttu leikkaamaan. Hallitus on opetusministerin toimesta päättänyt lisätä kerhotuntien määrää. Tavoitteena on, että jokaisella lapselle, ensimmäisestä yhdeksänteen luokkaan asti, taataan jatkossa vähintään yksi ohjattu kerhotunti viikossa. Valtio on tänä vuonna suunnannut kerhotoiminnan järjestämiseen korvamerkittyä uutta rahaa yhteensä kuusi miljoonaa euroa. Myös Etelä-Savossa on monessa koulussa kerhotoimintaa pystytty elvyttämään näillä rahoilla. Suuri osa Etelä-Savon kerhoista on monitoimikerhoja, mutta myös erilaisia kädentaito- taide, kokki-, luonto- ja liikuntakerhoja on runsaasti.

Kerhotoiminnan lisääminen on osa sinivihreän hallituksen aloittamaa Perusopetus Paremmaksi -ohjelmaa. Siinä ikäluokkien pienenemisestä säästyvät varat, 20 miljoonaa euroa vuodessa suunnataan suoraan perusopetuksen laadun ja saatavuuden parantamiseen. Yhteensä tämän hallituskauden aikana perusopetuksen kehittämiseen suunnataan 80 miljoonaa euroa normaalien valtionosuuksien päälle.

Koulupäivää onkin edelleen kehitettävä monipuolisemmaksi. Koulupäivään tulee laadukkaan tietopainotteisen opetuksen lisäksi sisältyä sopivasti liikuntaa, kädentaitoja ja luovuutta kehittäviä aineita. Lapsella tulee kuitenkin olla myös mahdollisuus omaehtoiseen harrastamiseen ja itsenäiseen toimintaan. Perheillä tulee olla aikaa kiireettömiin yhteisiin hetkiin. Kasvatusvastuuta ei tule ulkoistaa yhtään nykyistä enempää yhteiskunnalle.

Lenita Toivakka
Kansanedustaja (kok), Etelä-Savo
MLL:n Etelä-Savon piirin varapuheenjohtaja
sekä Kansallisen Kulttuuriliiton puheenjohtaja