Suomi yhä parhaimpia

Kun lukee uutisia, saa helposti kuvan, että maailma on luisumassa kohti entistä huonompaa ja Suomi vajoaa sen mukana. Tämä ei onneksi pidä paikkaansa.

Suomi on edelleen yksi maailman parhaimpia maita. Otettiinpa sitten mittareiksi kilpailukyky, lehdistön vapaus, ympäristön tila, oppimistulokset, maan maine, äiti- tai yrittäjäystävällisyys – Suomi sijoittuu maailman ehdottomien kärkimaiden joukkoon.

Hienoa on, että emme ole pelkästään hyviä muiden kustannuksella. Suomi on heti Irlannin jälkeen se kansakunta, joka tuottaa kaikkein eniten hyvää muille maailmassa. Vaatimaton voisi todeta, että jotain olemme edes onnistuneet tekemään oikein.

Maailman tila kohenee niin ikään. Luonnonkatastrofeissa kuolleiden määrä on laskenut rajusti viimeisen sadan vuoden aikana, naisten saama koulutus on jo lähes saanut kiinni miesten koulutuksen tason, rokotettujen määrä kasvanut merkittävästi ja äärimmäinen köyhyys lähes puolittunut viimeisen 20 vuoden aikana.

Jälkimmäisestä saavutuksesta suurin kiitos kuuluu Kiinalle.

Kaikki asiat eivät tietenkään ole kehittyneet maailmassa ainoastaan hyvään suuntaan. Ympäristön tila, talouskasvu Euroopassa ja työpaikkojen menetys Suomessa ovat tragedioita paitsi yksittäisille ihmisille, myös koko kansakunnille.

Kokonaisuus ei ole kuitenkaan niin synkkä kuin voisi luulla. Tämä on ymmärrettävää, sillä positiivinen kehitys ei ole aina uutinen joka jää erityisesti mieleen – jos se ylipäätään uutisoidaan.

Miksi hyvän ja huonon kehityksen todellinen tasapaino on asia, josta pitäisi edes välittää? Yksinkertaisesti siitä syystä, että talous on psykologiaa ja ihmisen suhtautuminen ympäröivään maailmaan vaikuttaa meidän jokaisen päivittäiseen käytökseemme. Asenne ratkaisee ja mieliala vaikuttaa asenteeseen.

Entisenä yrittäjänä ymmärrän esimerkiksi täysin sen tuskan ja turhautumisen niissä yrityksissä, joihin Ukrainan tilanne iskee. Mutta entisenä kauppiaana tiedän myös, että liiallinen pessimismin lietsominen ei auta yrityksiä. Päinvastoin, se pelottelee pois asiakkaita ja sijoittajia.

Suomalaisten vahvuudeksi voi varmasti sanoa terveen kriittisyyden ja ylpistymättömyyden. Pyrimme aina kehittämään yhteiskuntaamme paremmaksi, emmekä tyydy hyviin sijoituksiin eri maiden vertailuissa.

Joskus kieltäydymme kuitenkin näkemästä kaikki ne hyvät asiat jotka olemme saaneet aikaan ja suurentelemme tarpeettomasti niitä uhkakuvia, joita näemme edessämme. Tämä ei ole hyvä asia. Terve epäily johtaa toimintaan, tarpeeton pelko taas lamauttaa.

On hyvä muistaa, että jokainen suomalainen on maansa edustaja ja suurlähettiläs matkustaessaan ulkomaille tai puhuessaan ulkomaalaisten kanssa. Suomen maakuva on joka päivä jokaisen kansalaisen kuin ministerinkin vastuulla.

Turha pessimismi ja pahan päivän manailu on paitsi ikävää, myös vaarallista maamme maineelle. Kuka haluaa perustaa yrityksen tai investoida maahan, jossa edes sen omat kansalaiset eivät usko teon kannattavan?

Pieniä hyviä asioita tapahtuu jatkuvasti ympärillämme. Ne vain pitää huomata.

Vierailin tällä viikolla Euroopan suurimmilla alihankintamessuilla Tampereella. Tunnelma oli erinomainen ja yrittäjien optimismi hyvin aistittavissa.

Messuilla useana vuonna käyneet osasivat heti arvioida kävijämäärän kasvun. He olivat oikeassa. Lähes 17 000 messukävijää viesti positiivisesta suunnassa taloudessa.

Messuille oli rakennettu myös näyttävä ja raikas Team Finland -osasto. Julkiset toimijat, jotka toimivat yritysten kansainvälistymisen vauhdittamiseksi, olivat esillä yhdessä, eivät erikseen kuten aikaisemmin. Tämä on pieni, mutta merkittävä askel.

Yrittäjälle ei ole merkitystä, miltä taholta hän apunsa saa, pääasia on että palvelu on saumatonta ja yritys pääsee mahdollisimman nopeasti keskittymään omaan työhönsä. Näin syntyy työpaikkoja ja vaurautta jaettavaksi.

Kierrän ulkomaankauppaministerinä paljon ympäri Suomea. Tampereen jälkeen suuntaan näin alkuun Kouvolaan, Kuopioon, Jyväskylään ja Ouluun.

Lappeenrannassa, Mikkelissä, Porissa, Seinäjoella, Savonlinnassa ja Hyvinkäällä olenkin jo käynyt. Joka kerta minut yllättää suomalaisten yrittäjien positiivisuus ja tulevaisuudenusko.

Yrittäjänä on vaikea pärjätä ilman uskoa siihen, että omalla työllään voi saada asioita tapahtumaan. Yrittäjät ovat itse asiassa erinomainen mittari siitä, millä on oikeasti merkitystä Suomen taloudelle.

Kun EU:n ensimmäinen pakotepäätös astui voimaan elokuussa, tapasin joukon paikallisia yrittäjiä Savonlinnassa. Pakotteista ei ehkä yllättäen juurikaan puhuttu.

Yrittäjiä kiinnostivat erityisesti, miten kansainvälistymistä voisi entistä paremmin avittaa, yritystukien eri muodot sekä yrittämisen esteiden poistaminen kotimaassa. He olivat oikeassa. Nämä ovat tärkeimmät asiat Suomen hyvinvoinnin kasvattamisen kannalta.

Tästä näkökulmasta Jyrki Kataisen valinta työllisyydestä, talouskasvusta, investoinneista ja kilpailukyvystä vastaavaksi varapuheenjohtajaksi on erinomainen uutinen. Erinomainen Euroopan, Suomen ja kotimaakunnankin näkökulmasta. Varapuheenjohtajana hän koordinoi kahdeksan komissaarin työtä.

Uudessa tehtävässään Kataisella on vahva mandaatti tehdä kaikkea sitä, mitä Suomi on pitänyt tärkeänä viime vuodet. Näin keskeinen rooli myös osoittaa, kuinka paljon hänen osaamiseensa ja kykyihinsä Euroopassa luotetaan.

Toivon, että vaikeina aikoina näemme haasteet ja vaikeudet kirkkaasti, mutta emme vaivu epätoivoon. Käärimme ennemmin hihamme ja ryhdymme yhdessä työhön.

Suomea ei ole koskaan rakennettu valituksella tai manaamisella. Se on rakennettu työllä ja teoilla.