Mikä on oikea ikä työelämässä?

Ihminen on luotu tekemään työtä. Työ luo hyvinvointia niin tekijälleen kuin koko yhteiskunnalle.

Teknologian ja lääketieteen kehityksen myötä elämme koko ajan pidempään. Vietämme pian keskimäärin kolmasosan elämästämme työelämässä ja loput sen ulkopuolella. Tähän ei ole varaa – on tehtävä enemmän töitä. Työurien on pidennyttävä alusta, keskeltä ja lopusta. Eläkeiän sitominen eliniänodotteeseen olisi osa toimivaa ratkaisua. Lisäksi tarvitaan muutosta rakenteisiin ja asenteisiin.

Osallistuin viime viikolla mielenkiintoiseen seminaariin, jossa pohdittiin työelämän haasteita ja murrosta. Tuntuu siltä, että työelämä haastaa kaikenikäisiä. Mikä on oikea ikä työelämässä?

Työelämään siirtymisen kynnyksellä monen nuoren haasteena on työkokemuksen puute. Vaaditaan työkokemusta, jotta voisi hankkia työkokemusta. Kuulostaa nurinkuriselta. Tarvitsemme joustavia rakenteita ja avointa asennetta tarjota nuorelle se tärkeä ensimmäinen työkokemus. Myös nuoren on suhtauduttava työhön avoimin mielin – kaikki työkokemus on arvokasta.

Perheen perustamisen kynnyksellä moni nuori nainen kohtaa äitiydestä työnantajalle koituvien kustannusten taakan. Pahimmassa tapauksessa seurauksena on naisen alentunut palkkaus ja eläkekertymä. Vanhemmuuden kustannukset on tasattava vanhempien työnantajien kesken. Edelleen naiselle perhe on lapsisakko ja miehelle perhebonus. Tarvitsemme kipeästi lisää perheystävällisiä työpaikkoja, joissa huomioidaan pienten lasten vanhempien tarpeet ja yllättävätkin elämäntilanteet.

Keski-ikäiset ja erityisesti yli 50-vuotiaat puolestaan lähestyvät jo uhkaavasti eläkeikää, ainakin työmarkkinoiden ajatuksissa. Yhteiskunnan arvomaailma on vinossa, jos viisikymppinen on liian vanha töihin. Myös iäkkäämmät työntekijät voivat löytää kukoistuksensa, jos johdetaan ja tehdään töitä luovemmin. Mikä siis on työelämässä pop?

Hallituksen Työelämä 2020 -hanke etsii vastauksia siihen, miten Suomen työelämästä luodaan Euroopan paras tulevien vuosien aikana. On löydyttävä joustoja ja yksilöllisyyttä rakenteisiin ja asenteisiin. Myös johtamiseen tarvitaan uutta osaamista ja asennetta.

Työyhteisöön on saatava lisää tervehdyksiä ja kohtaamisia sekä hymyjä ja välittämistä. Kiusaaminen ei kuulu lasten (koulut) eikä aikuisten työpaikoille. Maanantaina alkava Kehu työkaveriasi selän takana -viikko on loistava tapa kehittää työilmapiiriä. Toivottavasti se kantaa hedelmää myös pidemmälle. Jokaisella on vastuu niin omasta kuin työkavereidensa jaksamisesta.

Paras työpaikka on sellainen, jossa on kaikenikäisiä työntekijöitä. Terveessä työyhteisössä on sopivassa suhteessa kokemusta, hiljaista tietoa, intoa ja uutta osaamista. Iäkkäämpien kokemus, arvomaailma siirtyy nuoremmille – nuorten into ja uudet taidot vanhemmille. Hyvässä työyhteisössä osataan kannustaa, innostaa ja sitouttaa kaikenikäisiä.