On aika panostaa perusterveydenhuoltoon

On aika panostaa perusterveyden-huoltoon

Niilo Keränen teki (Kaleva 17.5.) monia hyviä huomioita perusterveydenhuollon nykytilasta. On aivan totta, että päivystys on paisunut ja potilaan kannalta olisi hyvä, jos ei-akuutteihin vaivoihin saisi ajan omasta terveyskeskuksesta.

Kriittisissä kommenteissa ei kuitenkaan oltu otettu huomioon, että sote-uudistuksen tavoitteena on tuoda resursseja perusterveydenhuoltoon, jossa niitä tarvitaan. Uudistuksella pyritään siihen, että sosiaali- ja terveydenhuollosta ja sen kustannuksista kannetaan paremmin ja selkeämmin vastuuta.

Lähipalvelut eivät ole lähdössä minnekään. Tavoitteena ovat isommat hartiat palveluiden järjestämiseen, ei keskittäminen.

Lisäksi pitää huomioida, että lähipalvelulla voidaan tarkoittaa myös kotiin vietäviä palveluja laitospalvelujen sijaan, sähköisiä palveluja netin kautta tai vaikkapa uudenlaisia eri toimijoiden yhteispalveluja, joita voidaan tarjota kiinteässä palvelupisteessä tai liikutella pyörillä potilaan luo.

Uudistusten läpiviemiseen tarvitaan energiaa, eikä uudistuksia tehdä vain uudistusten takia. Kuntien taloustilanteen kurjistuessa ja väestön ikääntyessä haluamme varmistaa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan toimimisen. Tämä tarkoittaa sitä, että uudistusten aika on nyt. Suuret linjat on sovittu ja vastuu toteutuksesta on nyt kunnissa. Uudistusta toteutettaessa on erittäin tärkeää huolehtia terveydenhuollon henkilökunnan jaksamisesta.

Sote-uudistuksen keskiössä ovat kuntalaiset ja heidän saamansa hyödyt. On aika panostaa perusterveydenhuoltoon ja ennaltaehkäiseviin palveluihin, saada terveyskeskukset kuntoon ja palveluketjut sujuviksi.

Uudistuksessa on kaksi keskeistä kohtaa.

Ensinnäkin nivotaan perus- ja erikoissairaanhoito yhteen sekä yhdistetään sosiaalipalvelut saman järjestäjätahon alaisuuteen. Tällä tavoitellaan saumattomia palveluketjuja ja sujuvaa hoitoa.

Toiseksi laajemmat kokonaisuudet tuovat vahvempaa osaamista terveyskeskuksiin, mikä tarkoittaa osaamista ja kokemusta sekä parempaa hoitoa. Suuremmissa työyhteisöissä on paremmat mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen, ammattitaidon ylläpitoon ja henkilöstön joustavampaan työntekoon.

On hyvä edelleen jatkaa keskustelua, miten terveydenhuolto voidaan järjestää paremmin.