Sote-uudistus tehdään, jotta palveut toimivat
Sote-uudistus tehdään, jotta palvelut toimivat
Esa Mustonen totesi (HS Mielipide 12. 5.), että sote-linjausten perusteella julkisen sairaanhoidon jonoihin tai työkyvyttömyyden kestoon ei voitane odottaa parannusta.
Koko uudistuksen keskiössä ovat kuntalaiset ja heidän saamansa hyödyt. On aika panostaa perusterveydenhuoltoon ja ennaltaehkäiseviin palveluihin, saada terveyskeskukset kuntoon ja palveluketjut sujuviksi eli tehdä järkevästi. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen nimenomaisena tarkoituksena on parantaa kuntien järjestämän hoidon laatua ja tehokuutta.
Viime vuoden syksyllä vain 19 prosenttia väestöstä sai kahden viikon kuluessa ajan terveyskeskukseen. Kaksi viikkoakin on pitkä aika. Monille alueille on syntynyt liian monimutkaisia ja -portaisia hallintorakenteita. Hoitoketjut eivät toimi potilaan näkökulmasta sujuvasti.
Perus- ja erikoissairaanhoito nivotaan uudistuksessa yhteen, ja sosiaalipalvelut yhdistetään saman järjestäjätahon alaisuuteen. Tällä tavoitellaan saumattomia palveluketjuja ja sujuvaa hoitoa.
Laajemmat kokonaisuudet tuovat vahvempaa osaamista terveyskeskuksiin, mikä tarkoittaa osaavampaa henkilökuntaa ja parempaa hoitoa. Suuremmissa työyhteisöissä on paremmat mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen, ammattitaidon ylläpitoon ja henkilöstön joustavampaan käyttöön.