Hyvät reserviläiset,

Arvoisa juhlaväki,

Kiitos kutsusta saapua maanpuolustusjuhlaanne juhlapuhujaksi. On ilo ja kunnia olla mukana arvokkaassa juhlassanne. Valtakunnallisen maanpuolustusjuhlan järjestämispaikkana on tänä vuonna Mikkeli. Valinta on osuva, sillä kaupungillamme on pitkät perinteet maanpuolustustyössä.

Mikkeli toimi itsenäisyystaisteluidemme päämajakaupunkina niin talvisodan kuin jatko- ja lapinsotienkin aikaan. Ylipäällikkö Mannerheimin esikunta sijaitsi Yläkansakoulussa ja monet muutkin Mikkelin rakennuksista toimivat sodan johdon käytössä. Vielä tänä päivänäkin kaupungissamme on nähtävissä ja koettavissa sodanajan hetket lukuisien museoiden ja nähtävyyksien välittämänä. Turvallisuus on tärkeä osa myös nykyistä Mikkeliä ja kaupungin elinkeinostrategiaa.

Suomen kansa maksoi kalliin hinnan itsenäisyyden säilyttämisestä. Rintamalla menehtyi talvi- ja jatkosodassa lähes 7400 suomalaista ja 270 000 haavoittui. Isänmaamme itsenäisyyden vartijat antoivat kaikkein raskaimman uhrin koskemattomuuttamme suojellakseen. Samalla on muistettava niitä kaikkia sotiemme veteraaneja, jotka omalla panoksellaan, myös kotirintamalla, taistelivat itsenäisyytemme puolesta. Sotiemme veteraanit kantoivat raskaan taakan isänmaamme puolustamisesta. Valitettavasti tämä joukko on alati harveneva – he ansaitsevat korkeimman kiitoksen ja kunnioituksen.

Kaikki eduskuntaryhmät kokoomuksen johdolla ovatkin tehneet aloitteet resurssien lisäämiseksi sotaveteraanien ja sotainvalidien kuntoutukseen. Yhteensä kuntoutustoimintaa tuetaan yhdeksällä miljoonalla eurolla. Kyseessä on tuntuva parannus sotaveteraanien ja -invalidien ja heidän aviopuolisoidensa taloudelliseen asemaan. Itsenäisyydestämme tulee tänä vuonna kuluneeksi 95-vuotta. Aloitteilla kunnioitetaan itsenäisyytemme turvanneiden henkilöiden tekemää kovaa työtä.

Hyvät kuulijat,

Maanpuolustus on mielestäni laaja käsite. Siihen liittyy alueellisen koskemattomuuden lisäksi se muukin toiminta, jolla varmistetaan suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan olemassaolo ja jatkumo. Toisin sanoen, yhtä lailla kuin on varmistettava puolustusvoimiemme sekä reserviläistemme toimintakyky ja valmius, on meidän huolehdittava koko yhteiskunnan eheydestä ja toimintakyvystä.

Puolustusvoimamme ovat suuren muutoksen keskellä. Pienevien ikäluokkien, vanhenevan materiaalin ja nousevien kustannusten vuoksi puolustusvoimien päivittäminen paremmin uusia uhkakuvia vastaavaksi on välttämätöntä. Ymmärrämme tarpeen kustannussäästöille, mutta Puolustusvoimien resurssit ja toimintakyky on voitava turvata kaikissa olosuhteissa. Esimerkiksi kertausharjoituksista ei voida säästää pitkään. Reservin osaamisen ja toimintakyvyn kehittäminen ja ylläpitäminen perustuvat kertausharjoituksille. Tässä ajassa korostuukin reserviläis- ja maanpuolustusjärjestöjen toiminnan ja koulutuksen tärkeys. 

Varuskuntien lakkauttaminen on erittäin valitettavaa. Monilla paikkakunnilla ne ovat olleet merkittävä työllistäjä suoraan ja välillisesti. Lakkautuspäätökset on tehty puolustusvoimien oman esityksen perusteella sotilaallisin perustein.

Tärkeintä tässä hetkessä on muistaa, että ratkaisevaa ei ole se, millä paikkakunnalla koulutusta annetaan. Ratkaisevaa on toimintakyky eli korkeatasoinen koulutus ja kunnollinen varustelu.                     

Vuoteen 2015 ulottuvan, puolustusvoimien sodan ja rauhan ajan rakenteita ja toimintatapoja koskevan uudistuksen tavoitteena on tuottaa kustannustehokkaat ja henkilövahvuudeltaan nykyistä pienemmät, mutta turvallisuusympäristöön nähden suorituskykyiset puolustusvoimat. Yhtenä tavoitteena on varmistaa, että puolustusmäärärahoja voidaan kohdistaa paremmin puolustuskyvyn ylläpitämiseen ja kehittämiseen.  Yleinen asevelvollisuus on edelleen suomalaisen yhteiskunnan keskeinen periaate. Kustannustehokkaasta järjestelmästä ei ole syytä luopua.

Hyvä juhlaväki,

Viime viikkoina on käyty keskustelua Suomen mahdollisesta osallistumisesta Islannin ilmavalvontaan. Epäselvää on ollut, minkälaisessa operaatiossa Suomi tulisi olemaan mukana. Vasta viime päivinä on selvinnyt, että osallistuminen Islannin ilmatilan valvontaan vastaisi normaalia kansainvälistä sotaharjoitusta.

Osa epäilijöistä on pitänyt operaatiota merkkinä lähentymisestä Naton kanssa. Tarkemmin katsottuna huomaa kuitenkin nopeasti, että tästä ei ole kyse. Saman vahvistivat niin äskettäin Suomessa vierailleet Venäjän pääministeri kuin Naton pääsihteerikin. Itse toivon, että voisimme jo keskustella puolustusyhteistyöstä avoimesti ja pragmaattisesti.

Hallitusohjelman mukaan Suomi jatkaa pohjoismaisen yhteistyön syventämistä puolustuspolitiikassa. Asiasta on ollut aikaisemmin laaja konsensus, ja senkin vuoksi osa puheenvuoroista on tuntunut suorastaan yllättäviltä. Islannin kohdalla erona on ainoastaan erilainen ympäristö ja pidempi etäisyys Suomeen.

Mahdollinen osallistuminen merkitsisi muutaman viikon päivystystä Islannin ilmatilassa. Islannilla ei ole ilmavoimia, vaan Nato-maat ovat lähettäneet neljä hävittäjäkonetta kolmen viikon päivystysjaksoihin. Suomesta mukaan lähtisi 2-3 Hornetia sekä tarvittava määrä maahenkilökuntaa.

Meidän on oltava valmiita antamaan apua kumppaneillemme ja ottamaan sitä vastaan. Kansainvälinen yhteistyö myös puolustusasioissa luo vakautta, säästää resursseja ja kehittää toimintakykyämme. Kaikkiin operaatioihin osallistumisen ratkaisee kuitenkin kansallinen etu.

Ajanmukaisilla ja toimintakykyisillä puolustusvoimilla kykenemme huolehtimaan maamme turvallisuudesta myös tulevaisuudessa.

Hyvät kuulijat,

Ratkaisuja tehtäessä, niiden vaikutukset niin lyhyellä kuin pidemmälläkin aikavälillä on arvioitava perusteellisesti.

Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko annetaan vielä tämän vuoden lopulla. Selonteossa on tarjottava riittävät linjaukset maamme turvallisuus- ja puolustuspolitiikan pitkäjänteiselle suunnittelulle. Lähialueemme turvallisuuspoliittista kehitystä on seurattava tarkkaavaisesti. Tämä tarkoittaa sekä Venäjän sisäpolitiikan tarkkaa analyysia että Ruotsin turvallisuuspoliittisen ajatussuunnan muutoksen vaikutusten arviointia. Olemme yhteistyökumppaneita ja sellaisina meidän on jatkossakin säilyttävä, myös kansainvälisesti.

On tärkeää, että selonteossa linjataan puolustusvoimien rahoituksen taso pidemmällä aikavälillä, ja että se suhteutetaan turvallisuus- ja puolustuspoliittisiin linjauksiin.

Käsillä olevat talouden haasteet vaikuttavat omalta osaltaan niin meidän kuin pohjoismaisten ja EU-kumppaniemme puolustuspolitiikkaan ja koko yhteiskunnan toimivuuteen.

Suomalaiset työpaikat ovat pitkälti riippuvaisia pääosiin Eurooppaan suuntautuvasta viennistä. Pankkimme ovat riippuvaisia rahamarkkinoiden rahoituksesta. Emme kerta kaikkiaan voi ummistaa silmiämme todellisuudelta. Jos talouden epävarmuuden annetaan vyöryä hallitsemattomana maanosamme yli, vaikuttaisi se arvaamattomalla tavalla myös meidän suomalaisten arkeen. Siksi on tärkeää varmistaa, että alueellisen maanpuolustuksen ohella myös taloudellinen maanpuolustus on terveissä kantimissa.

Hyvät juhlaväki,

Suomen suurimpana reserviläisjärjestönä Reserviläisliitolla on muiden reserviläis- ja maanpuolustustoimintaa toteuttavien järjestöjen kanssa tärkeä tehtävä reserviläisten kouluttajana ja maanpuolustustahdon edistäjänä ja ylläpitäjänä. Reservin merkitys maanpuolustuksessa on keskeinen – reservi on meidän maanpuolustuksen perusta.

Tänään, 18. marraskuuta tulee kuluneeksi 23 vuotta suomalaisen teatteri- ja elokuvaohjaaja Edvin Laineen kuolemasta. Laineen ohjaama Tuntematon sotilas on kaikkien aikojen katsotuin elokuvan Suomen elokuvateattereissa. Ja vielä nykyäänkin moni suomalainen löytää itsensä television äärestä itsenäisyyspäivänä, muistelemassa omia kokemuksiaan sota-ajasta, varusmiespalveluksesta tai, kuten itselläni, vapaaehtoisesta maan-puolustus – ja reserviläistoiminnasta. Osaltaan tuon tarinan suosio osoittaa meissä asuvan maanpuolustushengen ja isänmaallisuuden. Sitä henkeä on ylläpidettävä ja edistettävä.

Toivotan onnea ja menestystä liiton tärkeälle toiminnalle myös tulevina vuosina.