Pelon ei pidä kuulua arkeen

Pelon ei pidä kuulua arkeen

Turvallisuus on ihmisen perustarve, jonka pitäisi olla läsnä joka päivä. Turvallisuutta ovat perhe ja lähimmät ihmiset, ystävät, koulu, työpaikka ja muu osallisuuden tunnetta luova yhteisö. Turvallisuutta luovat myös talouden vakaus, positiiviset tulevaisuudennäkymät, elinvoimainen asuinympäristö ja yrittämisen meininki. Pelon ei pidä kuulua arkeen.

Viime viikolla Mikkelissä järjestettiin viidennen kerran Päämajasymposium. Tällä kertaa pohdittiin "Onko Suomi turvallinen maa?". Olin mukana paneelissa, jonka keskustelua alustivat poliisiylijohtaja Mikko Paatero ja maavoimien komentaja Raimo Jyväsjärvi. Sekä alustajien että panelistien yhteinen näkemys oli, että turvallisuuttamme eivät tällä hetkellä uhkaa niinkään ulkoiset uhat vaan sisäinen pahoinvointi.

Turvallisuuttamme heikentävät erityisesti syrjäytyminen, alkoholihaitat ja väkivalta. Suomessa väkivallan erityispiirre on, että se liittyy kiinteästi syrjäytymiseen. Väkivalta myös kasaantuu; tekijöinä ja uhreina on entistä useammin nuoria miehiä. Alkoholi on ylivoimaisesti suurin yksittäinen syy väkivallan ja onnettomuuksien taustalla. Viime aikoina yhdeksi järkyttäväksi väkivallan muodoksi ovat nousseet perhesurmat. Perheiden sisäinen väkivalta on Suomessa edelleen vaiettu ongelma, jota ei tunnisteta ja johon palvelujärjestelmämme ei tarjoa apua.

Nuorten syrjäytyminen on vakavin yhteiskuntaamme uhkaava ongelma.  Arvioiden mukaan jopa 32 000 nuorta on yhteiskunnan tavoittamattomissa. Nuorten pahoinvoinnin hoitoa ei voi ulkoistaa viranomaisille. Nyt näin tapahtuu liian usein. Kodin, perheen ja lähipiirin vastuuta vältellään. Jotakin on muuttunut viime vuosikymmeninä suomalaisessa elämäntavassa. Ongelmat sysätään yhteiskunnalle ja kaveri jätetään.

Sisäinen turvallisuus on myös Jyrki Kataisen hallituksen työn keskiössä. Tuoreessa sisäisen turvallisuuden selonteossa, jonka eduskunta saa syksyllä käsittelyyn, suurimmiksi uhkatekijöiksi arjen turvallisuudellemme nousivat juuri syrjäytyminen, alkoholi ja väkivalta. Hyvä sisäinen turvallisuus edellyttää hyvää viranomaisten ja järjestöjen välistä toimintayhteistyötä ja tiedonkulkua sekä ihmisen omaa osallistumista.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksella varmistetaan, että lähi- ja ennaltaehkäisevät palvelut vahvistuvat ja ovat saatavilla asuinpaikasta riippumatta. Varhainen puuttuminen säästää monelta tragedialta. Poliisille on jatkossa turvattava riittävät resurssit arjen turvallisuuden vahvistamiseksi.

Kuitenkaan millään rahalla ei pystytä luomaan sellaista viranomaisten verkkoa, joka voisi estää turvallisuuden tunnettamme järkyttävät väkivallan teot. Mitä ihmettä on tapahtunut yhteisöllisyydelle? Aiemmin kaveria ei jätetty, nyt jätetään. Kynnys puuttua toisten asioihin on Suomessa erittäin korkea. Viranomaiset eivät voi ratkoa ongelmia, jos heillä ei ole niistä tietoa. Puuttuminen on auttamista.

Ihminen tarvitsee toista ihmistä ja välittämistä. Vain lähimmät ihmiset voivat havaita sairaan tai väsyneen mielen. Meidän on välitettävä enemmän nuoristamme, tulevaisuudestamme ja toisistamme. Joskus se ei vaadi muuta kuin, että kysymme "Mitä sinulle kuuluu?". 

Lenita Toivakka

kansanedustaja (kok)