Valtioneuvoston selonteko ruokapolitiikasta

Lähetekeskustelu 20.10.2010

Ryhmäpuheenvuoro (5 min)

edustaja Lenita Toivakka

Arvoisa puhemies,

Valtioneuvoston selonteko ruokapolitiikasta on ajan hermolla. Ruoan turvallisuus ja alkuperä, raaka-aineiden puhtaus sekä tuotannon ympäristövaikutukset ovat meille yhä tärkeämpiä. Suomalaisen ruoan tulevaisuus on kiinni valinnoistamme, oli sitten kyse päätöksenteosta tai  käyttäytymisestä arjessa. Meidän poliitikkojen tehtävänä on luoda puitteet sille, että suomalaiset voivat valita kaupassa puhdasta ja laadukasta kotimaista ruokaa, joka on tuotettu ympäristö ja eläinten hyvinvointi huomioiden. Meidän on huolehdittava myös siitä, että suomalaisilla maatalous- ja elintarvikeyrittäjillä on tulevaisuudessakin edellytykset tuottaa ruokaa, joka täyttää nämä keskeiset kriteerit.

Se, mitä syömme kotona, työpaikoilla ja kouluissa on elintärkeää kotimaisille ja erityisesti paikallisille tuottajille ja elintarvikeyrittäjille. Lähi- ja luomuruoan markkinoille pääsy on kuitenkin vielä hankalaa. Monet kuluttajat ovat itse perustaneet lähiruokapiirejä, mikä kertoo, ettei kauppa ole ollut asiassa tarpeeksi aktiivinen. Tässä heittäisinkin palloa kaupalle: asiassa kannattaa nyt aktivoitua ja hakea valikoimiin yhä enemmän lähellä tuotettua ruokaa.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä on erittäin tyytyväinen, että selonteko nostaa esille lähi- ja luomuruoan edistämisen. Julkisen sektorin hankintaosaaminen on edellytys sille, että kilpailutuksessa oikeasti otetaan muitakin kriteereitä huomioon kuin hinta. Esimerkiksi kouluruokailussa lähellä tuotetun ruoan käyttöä voidaan lisätä, kun pyydetään tarjous leivästä, joka toimitetaan tietyn ajan kuluessa leipomisesta. Tällä hetkellä julkisten keittiöiden ruokapalveluiden neuvontaa on tehty lyhytjänteisesti. Tulevaisuudessa neuvonnan laatuun ja rahoitukseen tulee kiinnittää enemmän huomiota.

Elintarvikealan yritykset luovat työpaikkoja ympäri Suomen. Ne ovat usein pieniä tai keskisuuria yrityksiä. Tämä on muistettava, kun kilpailutuksia julkisella sektorilla tehdään. Myös nämä paikalliset pienet elintarvikeyritykset tarvitsevat neuvontaa kilpailutuksiin osallistumisesta. Kun pienemmät yritykset ovat mukana samalla viivalla, edistetään paikallista hyvinvointia ja työpaikkojen syntyä.

Suomalainen ruoka tunnetaan puhtaana. Osaamisella ja innovaatioilla luomme uusia tuotteita. Kansainvälistyminen on elintarvikealalle suuri mahdollisuus ja siihen tulee myös panostaa. Yksi suomalaisen ruoan kilpailukykytekijä on elintarviketurvallisuus. Sen eteen tehtyä työtä on uutterasti jatkettava. Selonteon mukaisesti tähän liittyvää osaamista on myös syytä tuotteistaa vientituotteiksi.

Ruokatuotannon ympäristövaikutuksista puhutaan paljon. Niiden vähentämiseksi on otettava käyttöön hyväksi havaittuja toimintatapoja. Ruoan haaskauksella on valtavat ympäristövaikutukset. Selonteossa todetaan, että koko ruokaketjun aikainen hävikki voi olla jopa puolet.Tämä tarkoittaa aikamoista maatalousyrittäjien työn ja luonnonvarojen hukkaan heittämistä sekä turhaa ympäristökuormitusta. Hävikin vähentämiseksi tarvitaan tehokkaita toimia koko ruokaketjussa.

 Arvoisa puhemies,

Se, mitä syömme ja myös se, miten syömme, on osa kulttuuriamme. Kouluruokailussa lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus oppia todella paljon: yhdessä ateriointi, terveellinen ja laadukas ruoka sekä uudet maut antavat eväitä ruokakulttuurin omaksumiseen ja ruoan arvostamiseen. Selonteko nostaa ansiokkaasti esiin ruokakasvatuksen merkityksen tuntijakouudistuksessa.

Vastuu on myös kodeilla. OECD-maista Suomessa perheet syövät vähiten yhdessä. On tutkimustuloksia, että yhteinen ateriointi harvenee lasten kasvaessa. Toisaalta juuri teini-iän kynnyksellä kuvioon astuu myös epäterveellinen napostelu: sipsit, karkit ja limsat. Epäterveellinen ruoka ja ylipaino ovat vakava uhka lastemme terveydelle. Kokoomuksen eduskuntaryhmä perää ryhtiliikettä ruokakulttuurin edistämiseen. Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelma on toki tehnyt hyvää työtä, mutta tämä ei vielä riitä. Panoksia ja paneutumista tarvitaan joka tasolla, kodeista lähtien. Ruokakulttuurin edistäminen on mitä parhainta terveyden edistämistä.

Arvoisa puhemies,

Kotimaisen ruoan valinta on vastuullisuutta. Näin ylläpidämme työpaikkoja ja elinvoimaista maaseutua, toisaalta kannamme vastuumme tuotannon ympäristövaikutuksista. Jäljitettävyys on myös helpompaa: tiedämme paremmin, mistä syömämme ruoka on peräisin ja miten sitä on käsitelty. Suomessa ei esimerkiksi käytetä jätevettä marjojen kasteluun, kuten monessa muussa maassa. Valitsemalla suomalaista ruokaa  varmistamme, että meillä on kotimaista ruokaa tarjolla myös tulevaisuudessa. On hyvä ymmärtää, että tämä asia ei ole kiveen hakattu. Kuluttajan luottamuksen ja laadukkaan suomalaisen ruoan eteen tulee tehdä töitä joka päivä. Selonteollaan hallitus osoittaa, että se on omalta osaltaan valmis tähän työhön.