Savonlinnan yrittäjät vuosijuhlapuhe

Savonlinnan yrittäjät

vuosijuhla 20.8.2010

 

Arvoisat yrittäjät,

Olen eritäin iloinen, että saan olla täällä virkistäytymässä ja nauttimassa elokuisesta illasta kanssanne.  Me molemmat niin yrittäjät kuin poliitikotkin tarvitsemme näitä hetkiä, että revimme itsemme irti arjen kiireisistä aikatauluista.

Yrittäjän on muistettava pitää huoli itsestään ja jaksamisestaan. Yrittäjän on muistettava pitää lomaa ja vapaapäiviä. Itse toistakymmentä vuotta yrittäjänä toimineena, olen jälkeenpäin saanut kiitosta lapsiltani juuri tämän vuoksi. Kysyin heiltä muutama vuosi sitten, mitä he muistavat lapsuudestaan ja millaista on olla yrittäjän lapsi. He vastasivat: meillä oli aina joku meitä hoitamassa, mutta kesällä saatiin olla äidin ja isän kanssa, se oli kivaa! Mitään kammoa heille yrittäjyyttä kohtaan ei ole jäänyt, he voisivat itsekin hartkita yrittäjäksi ryhtymistä myöhemmässä vaiheessa elämässään.

Hyvät yrittäjät,

Yrittäjillä ja poliitikoilla on ollut takana tiukkoja aikoja. Talouden yllättävä käänne on aiheuuttanut paljon huolta, työtä ja tavoitteiden uudelleenarviointia

Olin eilen mukana hallituksen budjettiriihessä Säätytalolla. Tuoreen suhdannekatsauksen mukaan Suomen talous on lähdössä kasvu-uralle ja työttömyyden kasvuvauhti on hidastunut. Talousnäkymämme ovat nyt paremmat kuin alkukesästä vaikka epävarmuus on edelleen suurta.

Maailmantalous on toipumassa finanssikriisistä ja maailmankaupan kasvun ennustetaan olevan varsin nopeaa seuraavan puolentoista vuoden aikana. Ennusteeseen sisältyy vielä epävarmuuksia molempiin suuntiin ja riskiuutisia olemme viime päivinä kuulleet erityisesti Yhdysvalloista.

Hallituksen elvytystoiminta onnistui ajoituksellisesti erittäin hyvin ja se loi eväitä tälle uudelle kasvulle sekä hidasti työttömyyden kasvua. Työttömyys ei noussut läheskään 90-luvun tasolle vaikka Suomen talous romahti enemmän kuin muissa euromaissa tai Yhdysvalloissa. 8 % prosentin BKT:n romahdus oli suurin lähes sataan vuoteen maassamme. Tässä tilanteessa PK-yritykset ovat kantaneet vastuuta ja pitäneet kiinni työntekijöistään näinä vaikeinakin aikoina.

Suomi oli 1990-luvun laman aikaan samassa tilanteessa kuin Kreikka tänä päivänä. Työttömyys oli lähes nelinkertaista nykyiseen verrattuna ja tarvittiin nopeita menonleikkauksia. Nyt tilanteemme on toinen.

Vasemmiston väitteet hallituksen toimettomuudesta ja vähäisistä toimenpiteistä ovat täysin perättömiä. Suomi on joutunut ottamaan rajusti velkaa elvytykseen. Julkisen talouden kestävyysvaje on laitettava kuntoon askel askeleelta ja se saadaan vastuullisella taloudenpidolla kestäväksi kahdessa vaalikaudessa. Jokainen yrittäjä tietää sen, ettei yrityksen toimintaa voi rakentaa kestävästi velkarahalla velka velan perään.

Uudessa hallitusohjelmassa linjataan selkeästi näitä toimenpiteitä julkisen talouden tasapainon saavuttamiseksi. Nykyistä pidemmät työurat, julkisen sektorin tuottavuuden kasvattaminen ja talouskasvua vahvistavat uudistukset ovat positiivisia ja kestäviä keinoja. Mitä paremmin onnistumme näissä tavoitteissa, sitä vähemmän joudutaan valtiontaloudessa turvautumaan erilaisten verojen korottamiseen ja menojen karsimiseen. Työurien pidentämisestä tehtiin jo ensimmäisiä päätöksiä eilisessä budjettiriihessä. Tavoitteena on kestävä työurien pidentäminen ja työ aloitetaan työuran alkupäästä nopeuttamalla opintoja ja varhentamalla keskimääräistä opintojen aloittamisikää.

Ensi vuoden valtion budjetissa esitetään jatkettavaksi vihreää verouudistusta. Tämän ns. vihreän verouudistuksen johtoajatuksena on ollut siirtää verotuksen painopistettä työn teon ja teettämisen verotuksesta erityisesti ympäristöä rasittavan kuluttamisen verotukseen.  Energia- ja ympäristöverojen korotuksilla kompensoidaan aiemmin toteutettua työnantajamaksujen poistoa. Tämä tulee väistämättä tarkoittamaan myös yritysten energiakustannusten kasvua. Kovin kustannuspaine on suurissa kasvukeskuksissa, joissa energialähteenä on maakaasu ja kivihiili. Tarkoitus on ohjata näitä seutuja ympäristöystävällisempiin energiamuotoihin. Etelä-Savossa saamme olla kiitollisia turpeen erityiskohtelusta ja alhaisesta verotuksesta.

Hyvät Yrittäjät

Nykyinen eduskunta ei tule ottamaan Hetemäen verotyöryhmän esityksiin jäljellä olevalla kaudellaan kantaa. Yleisesti ottaen voin kuitenkin sanoa, että verotuksen on edistettävä yrittäjyyttä, kasvua ja työntekoa. Kannustava verotus turvaa hyvinvointipalvelut luomalla niiden rahoituspohjan. Kakku on ensiksi leivottava ja vasta sitten jaettava. Tämä meidän päättäjien tulee muistaa.

Yrittäjien näkökulmasta verotuksen tulee olla yrittäjyyteen ja riskinottoon kannustava. Paljon on jo ehditty puhua tulevasta, tekeillä olevasta verouudistuksesta. Korostan, että Hetemäen ensimmäinen esitys ja lopullinen esitys ovat virkamiestyötä. Kokoomus ottaa kantaa verouudistukseen, kun Hetemäen loppuraportti on valmis. Parhaillaan puolueessamme valmistellaan ( Hyvinvointiyhteiskunta pelastaminen)  omaa näkemystä. Olen mukana tässä ministeri Kataisen vetämässä työssä.. Osinkoverosta on keskusteltu paljon. Yrittäjien suunnalta tullut viesti on voimakkaasti ollut sen suuntainen, että nykyjärjestelmä on toiminut hyvin. Taseita on voitu kasvattaa ja vahvat taseet ovat tässäkin vaikeassa taloustilanteessa olleet monen yrityksen pelastus. Pääomaverotus ja yritysverotus ovat yrittäjälle toisistaan erottamaton kokonaisuus ja näitä on uudistuksessa tarkasteltava kokonaisuutena.  Verotuksen on jatkossakin kannustettava riskinottoon, kasvuun ja turvattava yritysten toiminnan jatkuvuus.

Paitsi verotuksella, myös muutoin yhteiskunnan tulee luoda yrityksille kilpailukykyinen ja ennakoitava toimintaympäristö.  On kuunneltava yritysten ääntä sillä vain menestyvät yritykset voivat tarjota ihmisille työtä ja toimeentuloa. Lainsäädännön on oltava selkeää ja ennustettavaa ja mahdollisimman vähän byrokraatista.

* * *

Hyvät yrittäjät,

Maakuntamme vaikuttaa selvinneen talouskriisistä pelättyä pienemmin vaurioin. Kuntien verotulot eivät pudonneet niin rajusti kuin ennakoitiin. Toki työttömyys on ollut korkealla ja erityisen vaikea työllisyystilanne on ollut täällä Savonlinnassa. Positiivista on kuitenkin se, että nuorisotyöttömyys on täälläkin aktiivitoimien myötä laskemassa.

Savonlinna on saanut osakseen tänä vuonna aivan erityistä huomiota, koska maakunnan kehityksen kannalta monet koko Savonlinnan seutua koskevat yksittäiset hankkeet ovat olleet erittäin näkyvässä ja merkittävässä roolissa.

Maaliskuun kehysneuvotteluista löytyi rahat Savonlinnan rinnakkaisväylälle ja valtion ensi vuoden budjettiin tulee jatkorahoitus Savonlinnan rinnakkaisväylän kakkosvaiheen rakentamiseen. Hanke etenee aikataulussa KHO:n päätöksestä huolimatta.

Ensi vuodelle on jälleen tulossa miljoonan euron tuki Savonlinna ja Varkauden lentoliikenteelle. Meidän on varmistettava Itä-Suomen lentoliikenteen monipuolinen jatkuminen. Savonlinnalle toisin kuin Mikkelille säännöllinen lentoliikenne on välttämättömyys.

Varkauden ja Savonlinnan kentät ovat syksyyn 2010 ulottuvan sopimuksen piirissä, minkä johdosta valmistautuminen kenttien toiminnan jatkamiseen on aloitettu hyvissä ajoin. Sopimuspohjainen lentoliikenne ja sen rahoitus ovat sopimuskumppaneina oleville kaupungeille taloudellisesti poikkeuksellisen raskaita nykyisessä taloustilanteessa. Taloussuhdanteet vaikuttavat aina viiveellä kuntatalouteen niin nousu- kuin laskusuhdanteissa.

Liikenneministeri on kirjalliseen kysymykseeni vastatessaan luvannut valtion osallistuvan lentoliikennepalvelujen hankintaan yhdessä kaupunkien kanssa enintään 1 milj. eurolla vuodessa.

Toinen tärkeä kysymys on opettajankoulutuslaitoksen säilyttäminen Savonlinnassa. Opetusministeri Henna Virkkunen on Itä-Suomen yliopiston hallituksen kanssa avainasemassa turvaamassa koulutuksen jatkumisen. Saimme annettua Maakuntaliitonkin linjaamat tavoitteet opettajankoulutuksen kehittämisestä Savonlinnassa tuoreeltaan ministerille, kun hän oli hiljattain käymässä kanssani Savonlinnassa. Ensi vuodelle rahaa on yliopistoille tulossa 160 miljoonaa enemmän kuin tänä vuonna, Itä–Suomen yliopisto on myös kerännyt rahaa maakunnista ennätyksellisen paljon, ja lisäksi yliopiston tuoreeseen perustamisstrategiaan on kirjattu Itä-Suomen yliopiston olevan kolmen kampuksen yliopisto. Ei ole mitään syytä, puhua OKL:n lakkauttamisesta. OKL:llä on vahva valtionjohdon sekä maakunnan tuki. Tämä on myös yliopiston hallituksen ymmärrettävä!

* * *

Hyvät Yrittäjät

Pitkän saarnani lopuksi haluan kiittää, että sain tulla tänne, ja erityisesti haluan toivottaa teille menestystä ja jaksamista uuden toivottavasti ripeän talouskasvun alkaessa. Etelä-Savossa yrittäjyys luo elinvoimamme. Tämä on tunnustettu tuoreessa maakuntastrategiassamme. Ilman aktiivista elinkeinoelämää ja yrittäjiä ei ole elinvoimaista maakuntaa. Toivon menestystä Savonlinnalle ja koko maakunnalle. Ja yksi toive vielä. Toivon saumatonta yhteistyötä maakunnan sisällä. Puhalletaan yhteen hiileen, niin äänemme kuuluu voimakkaammin maakunnan rajojen ulkopuolellakin.

Haluan vielä onnitella järjestönne puheenjohtaja Arto Tolvasta hänen 50 -vuotisjuhliensa johdosta. Järjestötyö oman yrityksen ohella edellyttää pyyteetöntä ajankäyttöä tärkeiksi kokemiensa asioiden edistämiseksi.

Hauskaa iltaa Kaikille!