Puheenvuoro 17.11.2009

 

Kansanedustaja Lenita Toivakka: "Lapsen oikeudet 20 vuotta"

 

YK:n Lapsen oikeuksien hyväksymisestä on kulunut 20 vuotta. Lapsen oikeudet ovat yksi maailman laajimmista ihmisoikeussopimuksista: lähes kaikki maat ovat allekirjoittaneet sopimuksen.  Nyt on hyvä tilaisuus arvioida, missä tilassa lapsen oikeudet ovat maassamme tällä hetkellä. Vaikka globaalista näkökulmasta katsottuna oikeudet toteutuvat hyvin, kuitenkin monet lähes itsestään selvät oikeudet jäävät toteutumatta meilläkin. Kaikki lapset eivät pääse nauttimaan turvallisesta lapsuudesta, vaan varttuvat pullon varjossa tai joutuvat pelkäämään väkivaltaa.

 

Hallitus julkaisi syyskuun alussa neljännen ihmisoikeusselonteon. Nyt selontekoon sisältyi ensimmäistä kertaa myös Suomea kuvaava osuus kansainvälisen tilannekatsauksen lisäksi. Selonteon mukaan pahimpina puutteina lapsen oikeuksien täysimääräiselle toteutumiselle ovat perheen sisäinen väkivalta ja seksuaalinen hyväksikäyttö. Lapsiin kohdistuva väkivalta on Suomessa edelleen myös perheväkivallan yleisin muoto, vaikka se onkin vähentynyt. On hyvä asia, että sosiaali- ja terveysministeriö on puuttunut asiaan perustamalla kuritusväkivallan käyttöä selvittävän työryhmän. Täytyy kuitenkin muistaa, että lapset ovat aina uhreja myös silloin, kun väkivalta ei kohdistu heihin itseensä. Arvioiden mukaan nainen ilmoittaa kokemastaan perheväkivallasta vasta, kun on ollut sen kohteena 40 kertaa. Moni lapsi elääkin omassa kodissaan pelossa vanhempiensa puolesta. Lasten pelko näkyy fyysisenä ja psyykkisenä oireiluna, jolla voi olla vakavat seuraukset.

 

On huolestuttavaa, että Suomessa on turvakotipaikkoja huomattavasti alle Euroopan unionin suositusten. Vajaa sata turvakotipaikkaa ei ole riittävä määrä väkivallan uhrien tarpeeseen nähden. Jotta 500 paikan suositukseen päästäisiin, tulee järjestöjä ja kuntia tukea uusien turvakotien perustamisessa. Erityisen huolissani olen Itä- ja Pohjois-Suomen tilanteesta, joissa turvakotipaikkoja on huomattavasti vähemmän kuin muualla väkilukuun suhteutettuna. Näin vakavaa ongelmaa ratkaistaessa ei voida hyväksyä alueellista eriarvoistumista.

 

Eri ministeriöt ovat toteuttaneet viime vuosina lukuisia hankkeita lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Suomessa. Tämä on tärkeää työtä, joka toivottavasti jättää pysyviä hyviä käytäntöjä kuntien ja järjestöjen työhön. Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyöhön tarvitaan kuitenkin pysyvä valtakunnallinen organisatorinen ratkaisumalli, jossa otetaan kokonaisvastuu alan kehittämisestä ja toiminnan koordinoinnista.

 

Osallisuus luo hyvinvointia

 

Lapsen oikeuksien täysimääräinen toteutuminen vaatii lasten osallisuuden parantamista ja tähän YK on halunnut myös kiinnittää erityistä huomiota. Lasta tulee kuulla häntä itseään koskevissa asioissa. Tämä ei yhteiskunnassamme toteudu, ei ongelmatilanteissa, mutta ei myöskään lapsen arjessa. Tärkeintä lasten ja nuorten osallisuuden kehittämisessä on kuulla lasta hänen omassa kehysyhteisössään: kouluissa, päiväkodeissa ja harrastuksissa. Liian usein aikuinen sanelee omasta näkökulmastaan, miten toimitaan.

 

Lapsi ei ole vain hoivan tai opetuksen kohde, vaan aktiivinen toimija, jolla on oikeus ilmaista mielipiteensä. Aikuisten kiinnostus ja osallisuus lapsen aitoon kuulemiseen on oleellista, jotta lapsen ääni yhteiskunnassamme kuuluu. Osallisuuden lisääminenkin on erityisesti kuntapäättäjien haaste. Osallisuuden lisääminen tarkoittaa myös uusien ennakkoluulottomien menetelmien käyttöönottoa. Sosiaalinen media voi tarjota jotain sellaista, mihin lapset ja nuoret mielellään lähtevät mukaan.

 

Suomessa koulujärjestelmä on vahvasti tietopainotteinen, mikä ei aina parhaalla mahdollisella tavalla edistä kaikkien lasten hyvää kasvua ja oppimista. Koulut ovat lasten tärkeimpiä osallistumisen areenoita, joten heille on annettava mahdollisuus vaikuttaa esimerkiksi opetusmenetelmiin sekä opetuksen sisältöön. Koulutunneilla pitäisi olla enemmän vuorovaikutteista keskustelua koululaisten ja opettajien kesken. Lasten mielipidettä tulisi kuulla myös esimerkiksi kouluruokailun tai opetustilojen järjestämisestä, koska ne vaikuttavat suoraan lasten ja nuorten arkeen ja viihtyvyyteen.

 

Lenita Toivakka

kansanedustaja (kok)

MLL:n Liittovaltuuston jäsen

Mikkeli

 

Lisää kirjoittajan ajatuksia: www.lenitatoivakka.fi/.