Turvapaikkapolitiikasta on aika keskustella kiihkottomasti ja hyssyttelemättä. Vastuullista maahanmuuttopolitiikkaa on ongelmakohtien tunnistaminen. Rasismia ei missään tapauksessa saa hyväksyä, mutta moniarvoisuus ja suvaitsevaisuus merkitsee vapautta keskustella vaikeistakin asioista ja niihin liittyvistä epäkohdista.

 

Turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut voimakkaasti vuoden 2008 heinäkuusta lähtien. Kun vuonna 2007 turvapaikkahakemuksia jätettiin 1505, oli hakijoita seuraavana vuonna jo 4035. Erityisen nopeasti on kasvanut alaikäisten turvapaikanhakijoiden määrä. Vaikka turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut voimakkaasti, he muodostavat vain pienen osan maahanmuuttajista. Suurin osa oleskelulupaa hakevista saapuu Suomeen työn, opiskelun tai ihmissuhteen vuoksi.

 

Turvapaikanhakijoiden määrän nopea kasvu on osaltaan johtanut käsittelyaikojen pidentymiseen ja koko prosessin ruuhkautumiseen. Suomeen saapuvista turvapaikanhakijoista noin 60 % tulee saamaan kielteisen lupapäätöksen. Esimerkiksi liki puolet Suomeen saapuvista turvapaikanhakijoista on anonut turvapaikkaa aikaisemmin toisesta EU-maasta, mikä puolestaan on kielteisen lupapäätöksen peruste. Olisi erittäin tärkeää kyetä nopeasti erottamaan perusteettomat hakijat ja palauttamaan nämä lähtömaahan. Tämä palvelisi ennen kaikkea oikein perustein turvapaikkaa hakeneiden oikeuksia. Prosessin pitkittyminen on Suomen kaltaiselle demokraattiselle oikeusvaltiolle sietämätöntä, sillä jo lähtömaassaan kovia kokeneet ihmiset joutuvat nykyisin asumaan jopa vuosia vastaanottokeskuksissa. Samalla tehokas kotoutuminen ei pääse käynnistymään.

 

Turvapaikkakäytäntöjä muuttamalla tilanne on korjattavissa ja vapautuvat resurssit voidaan kohdentaa tehokkaalla tavalla kotouttamiseen. Hallitus on puoliväliriihessä tekemässään kannanotossa päättänyt ryhtyä toimiin turvapaikkakäytäntöjen harmonisoimiseksi muiden Pohjoismaiden kesken. Suomessa turvapaikanhakijoiden määrän nopean kasvun on arveltu osaltaan johtuvan Norjan ja Ruotsin tiukentuneesta politiikasta. Valmisteilla olevat lakimuutokset ehtivät eduskuntaan ensi syksynä. Muutokset koskevat mm. perheenyhdistämistä, työoikeutta sekä iänmäärityksiä. Jatkossa perheenyhdistämistä voi anoa aikaisintaan vuoden oleskeluluvan saannin jälkeen. Mikäli hakija antaa virheellisiä tietoja, voidaan oleskelulupa hylätä.

 

Iänmäärityksiä ja kielianalyyseja tullaan jatkossa myös lisäämään hakijoiden henkilöllisyyden todentamiseksi. Tämä on tärkeää, koska alaikäisiksi itsensä ilmoittaneita turvapaikanhakijoita kohdellaan eri tavoin kuin täysi-ikäisiä. He eivät esimerkiksi asu vastaanottokeskuksissa, vaan lapsille ja nuorille tarkoitetuissa perhekodeissa. Muiden lasten oikeudet saattavat vaarantua mikäli samoissa tiloissa asuu tosiasiallisesti täysi-ikäisiä henkilöitä.

 

Hallintovaliokunta on kevään aikana käsitellyt kotouttamisselontekoa, jossa esitetään konkreettisia toimia maahanmuuttajien integroimiseksi suomalaiseen yhteiskuntaan. Onnistuneen kotouttamisen kannalta on tärkeää, että myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneet oppivat nopeasti suomen kielen ja ymmärtävät kulttuuriamme. Tarvitaan neuvoja käytännön asioissa, ohjausta työmarkkinoilla sekä tehokasta kielikoulutusta. Mitä nopeammin oppii suomea, sitä helpommin pääsee kiinni arkeen, opiskeluun ja työelämään. Työllistymistä voikin pitää onnistuneen kotoutumisen mittarina. Erityistä huomiota on kiinnitettävä maahanmuuttajanaisiin sekä ensimmäisen polven maahanmuuttajanuoriin, joiden syrjäytymisvaara on usein korkea. Kotoutuminen tapahtuu paikallisella tasolla, jossa kulttuurilla, urheiluseuroilla ja nuorisotyöllä on merkittävä rooli. Kuntien vastuulla on edistää ja suunnitella näitä toimenpiteitä käytännössä. Parhaiten se toteutuu kotoutumissuunnitelmien avulla.

 

Toimiin yhteisen turvapaikkapolitiikan kehittämiseksi on ryhdyttävä myös Euroopan unionin tasolla, sillä tällä hetkellä lupakäytännöt poikkeavat toisistaan merkittävästi. Demokratian ja talouskehityksen edistäminen turvapaikanhakijoiden kotimaissa on yksi tärkeä keino vähentää ihmisvirtaa Eurooppaan. Suomen on muiden unionin jäsenmaiden tapaan noudatettava kansainväliseen suojeluun perustuvia sopimuksia ja tehtävä voitavansa hädänalaisten auttamiseksi. Se ei silti tarkoita muita Pohjoismaita sallivampaa lainsäädäntöä.

 

Lenita Toivakka

Kansanedustaja (kok)

Hallintovaliokunnan jäsen