Vastuu perheistä on yhteinen

Mielipidekirjoitus Länsi-Savossa 11.12.2006

Vastuu perheistä on yhteinen

Meillä on menty monessa asiassa huikeasti eteenpäin ja naisen asemaan on vuosien myötä saatu paljon parannuksia. Myös miehet ottavat aikaisempaa enemmän vastuuta kodin yhteisistä asioista. Silti tosiasia on se, että päävastuu arjen sujumisesta lapsiperheissä on yhä naisen harteilla. Työn ja perheen yhteensovittaminen tuntuu olevan entistä vaativampaa, työelämässä vaaditaan yhä enemmän ja monesti elämää leimaa vielä epävarmuus tulevasta. Väsymykseen liittyy usein myös syyllisyys ja huono omatunto siitä, että ei ehdi tehdä tarpeeksi kotona äitinä eikä työssä työntekijänä.

Naisen asema työelämässä on yhä miestä heikompi. Naisten ja miesten väliset palkkaerot ovat viime vuosina edelleen kasvaneet. Naiset tekevät miehiä enemmän pätkätöitä, mikä aiheuttaa elämään taloudellista ja monesti muutakin epävarmuutta. Vanhemmuuden kustannukset rasittavat naisvaltaisia aloja ja heikentävät erityisesti nuorten naisten asemaa työmarkkinoilla. Naisvaltaisissa pienyrityksissä ongelma on erityisen suuri.

Kuinka kauan meillä on varaa antaa äitien ja perheiden väsyä? Kuinka pitkälle lapsiperheiden pinnaa voidaan venyttää? Jatkossakin yhteiskuntamme tarvitsee sekä naisia että miehiä tekemään työtä, kasvattamaan lapsia. Haasteet eivät vähene, päinvastoin ne kasvavat, kun väestö ikääntyy ja työvoiman saatavuus vaikeutuu. Suomi tarvitsee jatkossakin lapsiperheitä.

Nyt on korkea aika puuttua asioihin ja luoda paremmat edellytykset perheiden hyvinvoinnille. On meidän kaikkien yhteinen etu, että äitien tekemän työn ja perheen yhteensovittamista viimeinkin edistettäisiin konkreettisin keinoin. Voidaankin kysyä, onko työmarkkinoiden kolmikannassa kuulunut riittävästi naisvaltaisten alojen ja ylipäätänsä naisen ääni?

Työelämän lainalaisuuksia pitää muuttaa niin, että naisten ei tarvitsisi tuntea epävarmuutta ja lykätä perheenperustamista liian pitkälle. Perusteettomien pätkätöiden muuttaminen vakituiseksi työsuhteeksi vaikuttaisi myönteisesti monen ihmisen arkeen ja tulevaisuuden suunnitelmiin.

Toisaalta on työsuhteita, jotka ovat perustellusti määräaikaisia. On työelämän toimivuuden kannalta hyvä, että on mahdollisuus ottaa vastaan työtä joustavasti. Tällöin on oleellista se, että työntekijän turva työn päättyessä on riittävä.

Vanhemmuuden kustannukset on jatkossa jaettava yhteisvastuullisesti eikä niin, että kulut kasautuvat naisvaltaisille aloille ja yrityksille. Siten vältettäisiin rasitus, joka kustannuksista nyt koituu esimerkiksi pienille hoiva-alan yrittäjille. Tämä uudistus tulisi rahoittaa korottamalla valtion osuutta, jotta työnantajan sivutyökulut eivät nousisi entisestään. Valtio kantaisi omalta osaltaan yhdessä työnantajien kanssa vastuuta vanhemmuuden kuluista. Suomalaisen yhteiskunnan pitää kannustaa perustamaan perheitä ja synnyttämään lapsia nykyistä enemmän. Tämä on meidän kaikkien etu!

Lenita Toivakka
Kansanedustajaehdokas, Kokoomus
Kauppatieteiden maisteri
Mikkeli, Etelä-Savo