Mielipidekirjoitus Länsi-Savossa 5.6.2007

Lapsen puolesta ja lapsen parhaaksi

Pauliina Viitamies kirjoitti lasten päivähoidosta (1.6.). Haluan hieman tarkentaa, mistä päivähoitomaksuasiassa on oikein kyse. Lähtökohtana on lisätä vanhempien roolia ja vastuuta oman lapsensa elämässä. Maassamme on ollut subjektiivinen päivähoito-oikeus jo yli 10 vuotta. Se on ollut erinomainen asia perheille, joissa molemmat vanhemmat ovat töissä. Subjektiivista päivähoito-oikeutta käytetään kuitenkin välillä myös silloin, kun vanhemmista toinen tai molemmat ovat kotona. Silloin hoitoon vieminen ei perustu siihen, että mahdollistetaan vanhempien työssäkäynti tai opiskelu. Subjektiivisesta oikeudesta johtuen kunta ei voi rajata päivähoidon järjestämistä esimerkiksi vain osa-aikaisena järjestetyksi.

Hallitus ei ole poistamassa lasten subjektiivista päivähoito-oikeutta. Mutta siihen halutaan puuttua, että tätä oikeutta joskus käytetään väärin. Hallituksen kehysriihessä päätettiin, että lasten päivähoito-oikeuden käyttämistä ohjataan tarkoituksenmukaisemmaksi ottamalla käyttöön kokopäivähoidon vähimmäismaksu. Asia on vielä keskeneräinen ja se tullaan huolellisesti valmistelemaan ministerityöryhmässä syksyn aikana.

Osapäivähoito säilyy edelleen maksuttomana ja kotihoidon tukea jopa korotetaan. Esim. lastensuojelullisin perustein sekä vanhempien opiskellessa vähimmäismaksusta saa vapautuksen. On myös liikkunut virheellisiä väittämiä mm. siitä, että maksu olisi tulossa erityisesti yksinhuoltajille. Näin ei kuitenkaan ole, koska valtaenemmistö yksinhuoltajista käy töissä, eivätkä he nytkään ole päivähoitomaksun nollaluokassa.

Sosiaali- ja terveysministeriön ja Suomen Kuntaliiton teettämässä selvityksessä todetaan, että kotona olevien vanhempien lapset ovat päivähoitohenkilöstön arvioiden mukaan päivähoidossa keskimäärin 26 tuntia viikossa, mikä ylittää osapäivähoidon 25 viikkotunnin rajan tunnilla. Maksuttoman osapäivähoidon voi siis valita pitämällä lasta päivähoidossa keskimäärin vain tunnin vähemmän viikossa.

Samanaikaisesti kotona olevien vanhempien kokopäivähoidossa olevien lasten määrä on 2,5 kertaa osapäivähoidossa olevien lasten määrää suurempi. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että moni lapsista on kokopäivähoitopaikalla, vaikka tosiasiallisen käytön mukaan tarvitsisi vain osapäivähoitopaikan.

Joissakin kunnissa asia on jo pystytty järjestämään tarjoamalla enemmän osapäivähoitoa. Useimmissa kunnissa tarvitaan kuitenkin edelleen panostuksia osapäivähoidon kehittämiseen sekä monipuolisten päivähoito- ja varhaiskasvatusmahdollisuuksien tarjoamiseen perheille. Ns. nollamaksuluokan poisto kokopäivähoidosta lisää voimavaroja myös osapäivähoidon kehittämiseen. Perheiden ohjaukseen ja neuvontaan tarkoituksenmukaisimman päivähoitomallin valinnassa tullaan kiinnittämään erityistä huomiota.

Hallitusohjelmassa on runsaasti panostuksia perheiden hyvinvointiin. Varhaiskasvatuspalveluja kehitetään kokonaisuutena monimuotoisemmiksi lisäämällä osa-aikaisen hoidon mahdollisuutta sekä avoimia päiväkoteja ja kerhotoimintaa. Samoin perhepäivähoidon edellytyksiä parannetaan. Yksityisen hoidon tuki, lasten kotihoidon tuki sekä osittainen hoitotuki nousevat. Isyysvapaa pitenee kahdella viikolla. Hallitus on sitoutunut perhepolitiikan myönteiseen kehittämiseen. Perheiden tarpeet huomioidaan aiempaa yksilöllisemmin ja enemmän vaihtoehtoja tarjoten.

Lenita Toivakka
kansanedustaja (kok)