Kuntatalous vaatii uutta ajattelua

Puheenvuoro Länsi-Savossa 19.6.2007

Kuntatalous vaatii uutta ajattelua


Hallitus haluaa edistää vakaata kuntapolitiikkaa ja pyrkii parantamaan sen ennakoitavuutta. Vaikka kuntien talous keskimäärin parani vuoden 2006 aikana verotulojen hyvän kehityksen ansioista, ovat haasteet kuitenkin mittavat suurimmassa osassa kuntia. Kuntien tuloserot ovat suuria ja taloudelli-nen eriytyminen kasvaa. Heikon talouden kuntia on liian paljon. Haasteita riittää myös meillä täällä Etelä-Savossa. Kuntien menot jatkavat reipasta nousuaan, väestö ikääntyy muuta maata nopeammin ja verotulojen kasvu on maltillisempaa kuin muualla. Kuntapäättäjiltä vaaditaan uudenlaista ajatte-lua, jotta laadukkaat palvelut voidaan turvata lähellä kuntalaisia.

Kuntatalouden menoista noin reilut puolet katetaan veroilla, neljännes maksuilla ja viidennes valtionosuuksilla. Menopaineita aiheutuu lisääntyvästä hoiva- ja hoitopalveluiden tarpeesta. Lisäksi kuntatalouden rahoituksen kestävyyttä uhkaa veropohjan heikkeneminen työtä tekevän väestön vä-henemisen myötä. Tosiasia siis on, että kuntatalouden menokasvuun on nyt puututtava aktiivisesti, jotta menot ovat suhteessa verotulojen kehitykseen.

Kuntasektorin kannalta tärkein väline tavoitteen saavuttamiseksi on kunta- ja palvelurakenneuudis-tus, jota hallitus on jatkanut määrätietoisesti hyväksytyn puitelain ja aikataulun mukaisesti. On erittäin tärkeää, että maassamme saadaan aikaan kustannustehokas ja toimiva kunta- ja palvelurakenne. Tällä tavalla toimien on mahdollisuus turvata palveluiden tehokas järjestäminen ja saatavuus koko maassamme.

Palvelujen turvaaminen edellyttää vahvaa taloudellista perustaa sekä uusia tapoja järjestää ja tuottaa palveluja. Tässä kunnallisella puolella on melkoinen haaste. Hallitus onkin ottanut asiakseen edistää julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kumppanuutta palveluntuotannossa. Palvelusetelijärjestelmän ja kotitalousvähennyksen käyttöä tullaan laajentamaan, minkä avulla edesautetaan toimivien palvelumarkkinoiden syntyä. Kuntia kannustetaan yhteistoimintaan palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa. Yhteistoiminnan on oltava tehokasta, eikä turhaa byrokratiaa ja hierarkiaa ole järkevää enää lisätä. On ehdottoman tarpeellista, että kuntapuolelle saadaan lisää toimintojen läpinäkyvyyttä ja kustannustietoisuutta. Uudenlaista osaamista ja ajattelua tarvitaan palvelujen todellisten kustannusten selvittämiseksi.

Vakaa ja ennakoitava kuntapolitiikka on kaikkien etu. Kunta-asiat tullaankin siirtämään valtiovarainministeriöön, mikä mahdollistaa kuntataloudelle vahvemman aseman. Valtiontalouden kehykset vuosille 2008-2011 osoittavat selkeästi, että hallitus on päämäärätietoisesti parantamassa kuntatalouden asemaa. Kehyspäätöksen mukaisesti kuntien saamat valtionosuudet tulevat kasvamaan. Hallitus haluaa olla turvaamassa kuntalaisten mahdollisuuksia laadukkaisiin palveluihin kotiseudullaan.

Eduskunnan hallintovaliokunnan jäsenenä (jonka toimialaan kuuluvat kunta-asiat) odotan mielenkiinnolla kuntien puitelain edellyttämiä selvityksiä palvelujen järjestämisestä tulevaisuudessa.

Lenita Toivakka
Kansanedustaja
Hallintovaliokunnan jäsen
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen