Mielipidekirjoitus Länsi-Savossa 10.10.2007 (julkaistu lyhennettynä)

Hallitus lisää hyvinvointia

Kansanedustaja Viitamies arvosteli ( LS 6.10) kovin sanoin hallituksen toimia, joilla hänen mukaansa heikennetään pienituloisten, eläkeläisten, opiskelijoiden ja lapsiperheiden asemaa mm. täällä Etelä-Savossa.

Opposition tehtävänä onkin valvoa hallitusta hallitusohjelman toteuttamisessa ja esittää kritiikkiä istuvalle hallitukselle. Kuitenkaan paikkansa pitämätöntä arvostelua ei pidä esittää. Suosittelenkin, että oppositio tutustuu hiukan tarkemmin sekä hallitusohjelmaan että ensi vuoden talousarvioon. Ja olihan demareillakin 12 vuotta aikaa hallituksessa korjata näitä monia kiperiä epäkohtia. Demarivetoisten hallitusten aikana tuloerot ja pahoinvointi yhteiskunnassamme ovat kuitenkin vain kasvaneet.

Sinivihreä hallitus haluaa ensitöikseen parantaa eläkeläisten toimeentuloa. Vuoden 2008 alusta kaikkien vähäosaisimpien kansaneläkkeet korotetaan 20 eurolla ja lisäksi kalleusluokituksen poisto nostaa eläkkeitä vielä 20 eurolla. Eli yhteensä kansaneläkkeet nousevat 40 euroa kuukaudessa. Lisäksi viimein korjataan epäoikeudenmukainen verotus niiden eläkkeensaajien kohdalla, jotka maksavat eläketuloistaan enemmän veroa kuin vastaavaa tuloa saavat palkansaajat. Yhteensä eläkeläisten toimeentulon parantamiseen hallitus käyttää jo ensivuodesta 475 miljoonaa euroa. Vertailun vuoksi viime hallituskauden valtiovarainministerin (sd) aikana kansaneläkkeisiin tehtiin 5 ja 7 euron tasokorotukset, jotka olivat neljänneksen tästä. Lisäksi on hyvä muistaa, että indeksiin sidotut eläkkeet myös nousevat kuluttajahintojen noustessa.

Opiskelijat saavat viimein kauan odottamansa opintorahan korotuksen. Opintorahaa korotettiin edellisen kerran vuonna 1992. Ensi vuonna opintorahat nousevat 15 prosentilla ja lisäksi vapaan tulon rajoja korotetaan 30 prosentilla. Näin vähennetään mm. niitä ikäviä tilanteita, että opiskelijat joutuvat maksamaan opintorahojaan takaisin tehtyään ahkerasti töitä lomillaan.

Lapsilisien korotukset hallitus halua kohdistaa niitä eniten tarvitseville eli yksinhuoltajille ja monilapsisille perheille. On hyvä muistaa, että on paljon lapsiperheitä joilla menee hyvin, joille lapsilisien korotukset eivät aivan niin välttämättömiä ole.

Päivähoidon nollamaksuluokan poistosta ei mitään lopullisia päätöksiä ole vielä tehty. Tämä kuten muutkin asiakasmaksujen korotukset on vielä keskeneräinen asia ja esitykset näistä tullaan tekemään eduskunnalle syksyn aikana. On tärkeää, että niitä suunniteltaessa tullaan ottamaan huomioon pienituloisten ja paljon sairastavien toimeentulo-ongelmat ja maksukyky.

Kuntien työllistämistukia vähennetään, koska samaiset tuet tullaan kohdentamaan aikaisempaa enemmän yritysten mahdollisuuksiin työllistää paremmin. Tämä parantaa edustaja Viitamiehenkin peräämiä yritysten toimintaedellytyksiä. Lisäksi hallitus suuntaa 30, 5 miljoonaa täsmätoimiiin nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

Kunnille ensi vuoden budjetissa tulee peruspalveluiden järjestämiseen nettona lisää 220 miljoonaa euroa valtionosuuksia. Tämän lisäksi valtionosuuksien indeksitarkistukset maksetaan kunnille täysimääräisinä. Viime hallituskaudella kunnille kuuluvaa rahaa jäi maksamatta satoja miljoonia. Tällä kaudella niin ei käy. Pelkästään ensi vuonna kunnille on tulossa lisärahaa n. 700 miljoonaa euroa. Esimerkiksi Mikkelin kaupunki tulee vuodesta 2008 saamaan sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi valtionosuuksia noin 13% enemmän kuin kuluvana vuonna.

Tulevaisuuden palvelujen turvaamiseksi sinivihreä hallitus pitää erittäin tärkeänä, että rakenteita uudistetaan. Hallituksella onkin jo käynnissä mittava hanke; sosiaaliturvan kokonaisuudistus, jolla vuosikymmenten aikana kehitetty monimutkainen, kallis ja passivoiva järjestelmä uudistetaan. Työn vastaanottamisesta tehdään kannattavaa, byrokratiaa karsitaan ja resursseja vapautetaan ihmisten auttamiseksi.

Sinivihreän hallituksen omatunto on herkkä ja moni yhteiskunnassamme vallinnut epäkohta tuleekin viimein korjautumaan Ja lisäksi on hyvä muistaa, että hallitusohjelmaan on kirjattu paljon hyviä tavoitteita joiden toteuttamiseen hallituksella on vielä aikaa kolme ja puoli vuotta. Kaikkia niitä ei vielä ole ehditty toteuttaa ensimmäisen kuuden kuukauden aikana.

Lenita Toivakka
Kansanedustaja (kok)
sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen
hallintovaliokunnan jäsen