Mielipidekirjoitus Itä-Savossa 28.11.2007 ja Länsi-Savossa 30.11.2007

Lapset kaipaavat arkeensa aikuisia

Lapset tarvitsevat enemmän aikuisten kanssa vietettyä aikaa. On tavallista, että lasten oletetaan pärjäävän yksin ja itsenäisesti toimissaan jo liian varhain. Yksinäiset hetket lapset käyttävät helposti tietokoneiden ja median seurassa. Ruokahetket ovat harvoin koko perheen yhteisiä juttutuokioita. Me aikuiset emme ole erityisen herkkiä lasten hiljaisille tarpeille. Yhteisöllisyyden puute vaivaakin koko yhteiskuntaamme. Yhtenä tekijänä on varmasti kiireinen työelämä ja kasvavat vaatimukset. Mutta varmasti kyse on myös asenteesta. Niin moni asia kilpailee aikuisen ajasta ja kiinnostuksesta. Ei ole itsestään selvää, että aikuisella on aikaa kuunnella ja keskustella lapsen kanssa. Tätä aikaa pitäisi kuitenkin olla enemmän.

Yhteisöllisyyden ja läheisten ihmissuhteiden puute johtaa helposti pahoinvointiin ja jopa syrjäytymiseen. Onkin tärkeää, että lapset ja nuoret saadaan pysymään yhteiskunnassa kiinni. Arvioiden mukaan pysyvästi syrjäytyneestä nuoresta aiheutuu yhteiskunnalle noin miljoonan euron kustannukset ennen kuin kyseinen henkilö täyttää 60 vuotta. Syrjäytymisestä aiheutuvat kustannukset ovat moninkertaiset verrattuna ehkäisevien toimien kustannuksiin.

Yhteisöllisyys on huomioitu myös sinivihreän hallituksen ohjelmassa, jonne on kirjattu ”Tarvitsemme uutta yhteisöllisyyttä” ja ”Ketään ei jätetä yksin”. Lauseiden takana olevien päämäärien toimeenpano on aloitettu. Hallitus tulee vielä tämän vuoden puolella hyväksymään ensimmäisen lapsi- ja nuorisopoliittisen kehittämisohjelman, joka puolestaan luo perustan hallituksen lasten, nuorten ja perheiden politiikkaohjelmalle. Ohjelma on laadittu yhdessä kaikkien ministeriöiden ja laajan yhteistyöverkoston kanssa. Politiikkaohjelman keskeisinä tavoitteina on vahvistaa yhteisöllisyyttä, vanhemmuutta sekä keskinäistä vastuuta lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Perheiden hyvinvointia tuetaan parantamalla lapsiperheiden taloudellista asemaa ja palveluja.

Lisäksi vaalikaudelle on varattu rahaa nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn ja työllisyyden parantamiseen. Tavoitteena on luoda kokonaisuus, jossa nuorisotyö, koulu, työhallinto ja sosiaali- ja terveystoimi toimivat yhdessä. Nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä on keskeistä nuorten sosiaalinen vahvistaminen, jota kaikki lapset ja nuoret tarvitsevat eri kehitysvaiheissaan. Lasten ja nuorten kuuleminen on yksi keino syrjäytymisen ehkäisyyn.

Lapsille ja nuorille tulee antaa mahdollisuus vaikuttaa heitä itseään lähellä oleviin asioihin kotona, harrastuksissa ja koulussa. Lapsi kiinnostuu monista asioista laajemmin, kun hänen kanssaan keskustellaan. Kiinnostus yhteisiin asioihin ja tunne omista mahdollisuuksista kasvavat harjoittelun myötä. Kun jo lapsuudessa oppii, että omilla mielipiteillä on merkitystä, osallistuu aikuisenakin aktiivisemmin. Osallisuus ehkäisee syrjäytymistä. Lasten osallistuminen tarvitsee tuekseen välittäviä aikuisia niin kotona kuin koulussa. Koulun merkitys osallistavassa kasvatuksessa on suuri. Keskustelu ajankohtaisista asioista koulussa lisää mielenkiintoa laajemmin yhteisiin asioihin. Nyt opetus on kovin tieto- ja suorituspainotteista. Aktiiviseksi kansalaiseksi ei synnytä, vaan opitaan!

Lenita Toivakka
Kansanedustaja ( kok) , Mikkeli
Lasten puolesta-ryhmän pj
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen