Lapset kaipaavat aikuista arkeensa

Länsi- ja Itä-Savo 1.6.2008

Lapset kaipaavat aikuista arkeensa

Lapsemme kaipaavat aikuisen läsnäoloa paljon enemmän kuin sitä nykyään saavat. Lapsi kaipaa aikuiselta hoivaa, turvaa, rakkautta, ymmärrystä, leikkiä, sääntöjä ja rajoja. Lapsuus on ainutkertainen elämänvaihe ihmisen elämässä. Se on nopeasti ohikiitävä hetki, josta jokaisen lapsen tulisi saada nauttia.

Lasten hyvinvointi rakentuu aina aikuisten teoista. Nykyisessä kiivastahtisessa maailmassa me aikuiset joudumme kuitenkin tarkastelemaan kaikkea hyvin lyhyellä aikavälillä ja usein valitettavan suorituskeskeisesti. Tällöin voi helposti unohtua, että lapsi tarvitsee aikuisen tukea ja turvaa koko lapsuutensa ja nuoruutensa ajan. Vanhemmat luovat perheen arjen rytmin, johon tulee kuulua riittävästi lepoa, leikkiä, liikuntaa ja säännölliset ruokailuajat. Perheessä opitut elämäntavat siirtyvät aikuisuuteen.

Vanhemmat ovatkin puun ja kuoren välissä, kodin ja työelämän paineiden keskellä. Pitäisi olla enemmän perheen kanssa, pitäisi tehdä pitempää työpäivää. Työelämän tehokkuusvaatimukset ovat kasvaneet. Työt seuraavat usein kannettavan tietokoneen mukana kotiinkin. Äiti tai isä voi olla kotona, mutta hän ei ole läsnä. Vanhemmat tuntevat riittämättömyyttä. Yhteiskunnassamme vallitseva ilmapiiri ei tue riittävästi vanhemmuutta, vaikka samanaikaisesti meitä kehotetaan hankkimaan lisää lapsia.

Työn ja perheen yhteensovittaminen on kuitenkin Suomessa tehty helpommaksi kuin monessa muussa Euroopan maassa. Yhteiskunnassamme on luotu monia keinoja, jotta vanhemmuutta ja työtä olisi helpompi yhdistää. Suomen perhevapaajärjestelmä tarjoaa sekä äidille että isälle mahdollisuuden osallistua lapsen hoitoon.

Ongelmana työn ja perheen yhteensovittamisessa on edelleen se, että äidit ja isät eivät useinkaan voi käyttää perhevapaita siinä laajuudessa kuin haluaisivat. Perhevapaan aikana toimeentulovaikeudet lisääntyvät ja taloudelliset seikat määräävät usein sen, että molempien on mentävä mahdollisimman pian töihin. Perhevapaiden käytölle on myös edelleen asenteellisia esteitä. Työnantaja ja työkaverit eivät hyväksy työkaverin jäämistä lapsen kanssa kotiin.

Työn ja perheen yhteensovittamisessa on vielä kehitettävää. Perheiden toimeentuloa on edelleen vahvistettava. Erityisen tärkeää on turvata yksinhuoltajien ja monilapsisten perheiden toimeentulo. Myös maahanmuuttajaperheet tarvitsevat monipuolista tukea sopeutuakseen yhteiskuntaamme. Lapsiperheiden toimeentulon parantamiseksi ensi vuoden alussa pienimpiä äitiys-, isyys- ja vanhempainrahoja korotetaan 160 eurolla kuukaudessa. Osittaisen hoitorahan avulla vanhemmilla on mahdollisuus lyhentää työpäiväänsä ja saada siihen yhteiskunnan tukea. Tähän tulee vuoden 2010 alussa korotus ja tuki laajennetaan koskemaan myös yrittäjiä.

Myös palveluja kehittämällä tuodaan helpotusta lapsiperheiden arkeen. Lasten päivähoito on Suomessa laadukasta ja turvallista. Päivähoitolain uudistamisen yhteydessä on kuitenkin luotava lisää ohjausta, jotta kuntien kirjavat käytännöt mm. ryhmäkokojen osalta tasoittuvat. Osa-aikaista päivähoitoa on myös kehitettävä perheiden kannalta aidoksi vaihtoehdoksi. Koulujen kerhotoimintaa tulee monipuolistaa ja lisätä. Iltapäivät ovat liian pitkiä pienille koululaisille yksin vietettäviksi. Lapsi oppii kyllä pärjäämään yksin hyvinkin varhain ja voi olla reipas, mutta lapsen edun mukaista se ei ole.

Lasten ja nuorten terveydessä näkyy huolestuttavaa kehitystä, vaikka suurin osa lapsista voi hyvin. Nuoret potevat stressiä ja univaikeuksia, masennus ja ylipaino ovat lisääntyneet. Suomalaiset nuoret aloittavat tupakoinnin ja alkoholin käytön kansainvälisesti vertailtuna aikaisin. Perheet ruokailevat Suomessa yhdessä muita OECD- maita harvemmin. Tutkimusten mukaan lapset ja nuoret kaipaavat enemmän aikuista arkeensa.

Myös ympäristömme on muuttunut. Lapsen on vaikea ymmärtää ilman aikuista kaikkea sitä, mitä media tuo lapsenkin ympärille. Tv-ohjelmat, pelit ja lehtien lööpit luovat kuvaa turvattomasta ja väkivaltaisesta maailmasta. Lisäksi ne tarjoavat sekä tytöille ja pojille vääristyneitä, seksistisiä roolimalleja. Lapsi tarvitsee avukseen aikuista käsittelemään näitä asioita ja asettamaan ajatuksilleen oikeat mittasuhteet.

Yhteiskunnan tehtävänä onkin tukea vanhemmuutta ja luoda edellytyksiä perheen yhdessäololle. Riittävä toimeentulo sekä laadukkaat palvelut tulee turvata perheiden erilaisiin elämänvaiheisiin. Yhteiskunnan ei kuitenkaan tule kantaa lasten kasvatusvastuuta. Vanhemmilla tulee olla mahdollisuus panostaa myös perhe-elämään. Äitien ja isien olisi pystyttävä tekemään arvovalintoja, joilla tukea lasten hyvinvointia. Vastuu lapsen hyvinvoinnista on kuitenkin aina vanhemmilla.

Lenita Toivakka
Kansanedustaja (kok) Etelä-Savo
Mannerheimin Lastensuojeluliiton Etelä-Savon piirin varapuheenjohtaja