Lenita Toivakka
Mikkelin Kirkkopuisto
1.5.2006

Kokoomuksen vappujuhla

Arvoisat Porvarivappuvieraat, Hyvät Naiset ja Miehet!

Tervetuloa Kokoomuksen perinteiseen Vappujuhlaan. On valtavan hienoa olla pitämässä elämänsä ensimmäistä poliittista puhetta täällä perinteikkäällä Kirkkopuiston lavalla aurinkoisena päivänä ja nähdä hymyileviä mikkeliläisiä.

Tämä tilanne saakin minut juuri nyt pohtimaan seuraavaa:
Mikä on nykypäivän demokratian olemus ? Onko sitä nykypäivän poliittisessa päätöksenteossa ja miten se toimii ? Kuuluuko päätöksenteossa kuntalaisten ääni ja tahto. Tätä kyseenalaistetaan välillä erilaisten päätösten yhteydessä lehtiemme yleisönosastoilla. Viimeksi tällaista keskustelua on Mikkelissä käyty koulumaailman päätöksistä.

On muistettava, että kun puhutaan demokratiasta politiikassa, puhutaan yleensä yksittäisistä asioista ja päätöksistä. Yksittäisen päätöksen taustalla on päätöksentekijän arvomaailma, osaaminen sekä tiedon määrä kyseisestä asiasta. Joskus syntyy kuitenkin mielipide-eroja. Ne voivat kulkea asiasta riippuen virkamiesten ja luottamusjohdon välillä tai naisten ja miesten välillä, nuorien ja kokeneempien välillä riippumatta siitä, mitä puoluetta he edustavat.

Siitä, miten arvotamme asioita ja miten paljon niistä tiedämme, rakentuu päätöksentekomme perusta. Päätös pitää aina pystyä perustelemaan. Päätökset eivät voi aina olla yksimielisiä. Demokraattisesti tehdyt päätökset on kuitenkin hyväksyttävä ja niiden kanssa on elettävä. Tärkeintä on, että päätös johtaa toimintaan. Toimiva demokratia kannustaa aktiiviseen kansalaisuuteen laajemminkin ja lisää halua tehdä työtä yhteisten asioiden hyväksi.

Kunnallinen demokratia hakee muotoaan uudessa, jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Seudullisuus lisääntyy ja kuntatasolla päätöksentekoalue laajenee. Seudullinen yhteistyö on välttämätöntä, jotta Mikkelin seudulla pystytään turvaamaan palvelut ja tuottamaan ne tehokkaasti. Mikkelin on maakuntakeskuksena kannettava vastuuta myös alueen pienempien kuntien ja niiden asukkaiden hyvinvoinnista. Se on myös mikkeliläisten etu.

Yhteistyön on kuitenkin perustuttava molemminpuoliseen tahtoon, kuntien yhteiseen tavoitteeseen ja keskinäiseen luottamukseen. Hankkeiden hyödyt on oltava selvät niin Mikkelille kuin muillekin kunnille.

Tämä yhteistyö edellyttää uudenlaisia tapoja toimia ja tuottaa palveluja. Mikkelin seudun kuntien välisestä hyvästä yhteistyöstä löytyy esimerkkejä ( kirjastoyhteistyö, seutulukio, … ) Mutta myös kyseenalaisia esimerkkejä yhteistyöstä on kehitteillä, kuten seudullinen opetuspalvelukeskus. Tämän hankkeen tarpeet ja hyödyt eivät ole minulle vielä selvinneet.

Yhteistyöhankkeita on syntynyt seudullamme ripeästi. Joskus tuntuukin, että hankkeiden määrä ja syntyvauhti on tärkeämpää kuin se, miten ne vaikuttavat alueellamme. Pysymmekö me luottamushenkilöt mukana tässä nopeassa muutoksessa, pysyvätkö vastuulliset virkamiehet? Kuka hallitsee ja johtaa tätä nopeaa muutosta? Uudet toimintatavat eivät muotoudu eivätkä tehosta toimintaa hetkessä muuta kuin paperilla. Todellisuudessa tarvitaan paljon työtä, sitoutumista ja hyvää johtamista, jotta hankkeet lähtevät haluttuun suuntaan.

Yksi alueemme elinvoiman ja kehittymisen kannalta merkittävä yhteistyöhanke on seudullinen elinkeinoyhtiö. Parhaimmillaan se voisi tuoda piristysruiskeen seudun elinkeinoelämälle, uusia työpaikkoja, verotuloja ja hyvinvointia. Onnistuakseen se vaatii 100 % kuntien sitoutumista, oikeanlaista osaamista ja kuntien ja yritysten uudenlaista yhteistyötä.

Elinkeinoyhtiön haasteet ovat kovat. Etelä-Savon yrittäjäbarometrin mukaan alueen yrittäjät kokevat saavansa äänensä melko huonosti kuuluville ja yhteistyöhön kunnan ja yritysten välillä ollaan tyytymättömiä, tyytymättömämpiä kuin maassa keskimäärin. Kuntien elinkeinopolitiikka koetaan ailahtelevana ja lyhytjänteisenä.

Mielestäni alueen elinkeinoelämän ääntä ei aina kuunnella riittävästi. Tähän syyllistymme sekä me päättäjät että virkamiehet. Olisi löydettävä yhteinen tavoite ja tahto kehittää alueemme elinvoimaisuutta. Hyvänä esimerkkinä elinkeinoelämän, virkamiesten ja luottamushenkilöiden yhteistyöstä on viime vuosien aikana vauhtia saanut Mikkelin keskustan kehittäminen.

Mikkelin keskustan kaavoitus on uudistettu vastaamaan nykyaikaisen maakuntakeskuksen tarpeita. Edellytykset uusille, kaupungin vetovoimaa lisääville investoinneille ovat olemassa. Jotta suunnitelmat muuttuisivat tulevaisuudessa todeksi, tarvitaan edelleen kaikkien osapuolten yhteistyötä ja tahtoa.

Minulle henkilökohtaisesti vappuun on aina liittynyt paljon perinteitä. Lapsuudesta muistuu mieleen vappulounaat vanhempien kanssa, mikkihiirikorvainen iso ilmapallo, kesän ensimmäinen irtojäätelötötterö. Opiskeluaikana vapun kohokohtia olivat Mantan lakitus ja silliaamiaiset Ullanlinnanmäellä. On hienoa että myös Mikkeliin on syntynyt opiskelijavappuun liittyviä perinteitä kuten Vaeltajapatsaan lakitus. Hieno perinne on myös tämä Porvarivappujuhla, vastakkainasettelun aika on todellakin ohi, kun vappuna juhlii sekä oikeisto että vasemmisto.

Lopuksi haluaisin kiittää kaikesta siitä eri ryhmien kanssa tehdystä yhteistyöstä ja tuesta, mitä kokoomus ja Sauli Niinistö saivat presidentinvaaleissa. Tästä on hyvä jatkaa kohti eduskuntavaaleja.

Hauskaa vappua kaikille. Glada vappen !!!