Kouluterveyskäräjät

Kouluterveyskäräjät 25.9.2007
Avauspuheenvuoro
kansanedustaja, Lasten puolesta –ryhmän pj. Lenita Toivakka

Hyvät seminaarin osanottajat,

Eduskunnan Lasten puolesta –ryhmän puheenjohtajana haluan toivottaa teidät kaikki lämpimästi tervetulleiksi käräjöimään kouluterveyden puolesta. Kouluterveyskäräjien tavoitteena on nostaa esiin niitä epäkohtia, jotka estävät kouluterveydenhuollon kehittymistä ja lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistymistä kouluyhteisöissä ja löytää yhdessä konkreettisia ratkaisuja muutosten aikaansaamiseksi.

Lasten puolesta -ryhmä on yksi eduskunnan aktiivisimpia toimintaryhmiä, joka yli puoluerajojen valvoo ja edistää lasten ja lapsiperheiden etua yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Ryhmä järjestää asiantuntijakuulemisia ja seminaareja sekä nostaa muulla tavoin lapsia ja perheitä koskevia asioita yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ovat olleet myönteisesti nykyhallituksen agendalla. Olen erittäin tyytyväinen, että yksi kolmesta hallitusohjelmaan kirjatusta politiikkaohjelmasta on nimenomaan lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma. Sen tavoitteena on ehkäistä sekä vähentää pahoinvointia ja syrjäytymistä. Ennaltaehkäisevä työ on nostettu ohjelmassa erityiseksi painopistealueeksi. Politiikkaohjelman ministeriryhmä on päättänyt neljän työryhmän nimeämisestä. Työryhmät ovat: syrjäytymisen ennaltaehkäisy, lapsilähtöinen yhteiskunta, itsenäistyvä nuori ja hyvinvoiva lapsiperhe. Työryhmät tullaan nimeämään lokakuun alussa ja niissä tulee olemaan kansalaisjärjestöjen edustajia, asiantuntijoita ja virkamiehiä.

Hallitusohjelmassa on tärkeä maininta, että kouluterveydenhoitoa tullaan kehittämään osana oppilashuollon kokonaisuutta. Askelia oikeaan suuntaan tavoitteen edistämiseksi äsken mainitun politiikkaohjelman lisäksi ovat terveyden edistämisen politiikkaohjelma, jossa yhtenä keskeisenä tavoitteena on lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä mm. terveyserojen kaventuminen. Politiikkaohjelmalla jatketaan Kansallisessa terveyshankkeessa ollutta, mutta vähäiselle panostukselle jäänyttä terveyden edistämisen ja ennaltaehkäisevän työn kehittämistä.

 

Hyvät kuulijat,

Vuosittaisen kouluterveyskyselyn tulokset julkistettiin noin kuukausi sitten. Monessa asiassa on tapahtunut muutosta parempaan mm. nuorten tupakointi vähentynyt. Ehkä voimakkaimmin kyselystä nousi esille kuitenkin oppilaiden univaje. Joka kuudes yläluokkalainen ja lukiolainen tuntee itsensä väsyneeksi päivittäin, tytöistä jopa joka viides.

Kyselyn mukaan päivittäinen väsymys on yhteydessä huonoon ateriarytmiin, vähäiseen liikkumiseen, myöhään valvomiseen, alkoholin käyttöön ja tupakointiin. Mitä useampia epäedullisia terveystottumuksia nuorella on, sitä yleisempää myös on päivittäinen väsymys. Arki-iltaisin myöhään valvominen onkin yleistynyt.

Eipä ihme, jos nuoret raahautuvat kouluun silmät ristissä ja energiajuomatölkit kädessä. Ainakin yksi syy myöhään kukkumisiin ovat tietokoneet. Nuoret kuluttavat aikaa paljon mesessä, chateissa, ircissä ja ties missä.

On ensisijaisesti vanhempien vastuulla varmistaa nuoren riittävät yöunet, säännöllinen liikunta ja ateriat. Myös koulun terveystiedon opetuksessa ja kouluaikaisen ruokailun järjestämisessä näihin tulee edelleen kiinnittää huomiota. Jos nuorelle hankitaan omaan huoneeseen tietokone tai TV, tulee vanhempien myös opettaa, että suljetaan illalla.

Vanhempien tehtävä on haastava. Tarvitaankin kodin ja koulun tehokkaampaa yhteistyötä yhteisten pelisääntöjen luomiseen. Itsekin kolmen nuoren äitinä tiedän, mitä se sääntöjen valvominen käytännössä vaatii. Välillä pitää olla todella ikävä ihminen, se on sitä aikuisen vastuuta ja velvollisuutta lasta ja nuorta kohtaan.

Tavoitetta tukee kolmen kuukauden kuluttua voimaan tuleva lastensuojelulaki, joka velvoittaa kuntia kehittämään kodin ja koulun välistä yhteistyötä.

 

Hyvä seminaariyleisö,

Kuntapäättäjille kouluterveyskysely tarjoaa arvokasta aineistoa. Olisikin tärkeää, että jokaisessa kunnassa otetaan selvää omista, paikallisista tuloksista. Ongelmana onkin saada päättäjät tähän työhön mukaan. Koululaisten terveydenedistäminen vaatii kunnilta myös rahallisia panostuksia. Monessa kunnassa tähän lasta ja nuorta lähellä olevaan palveluun ei riittävästi panosteta.

Sosiaali- ja terveysministeriössä on laadittu kouluterveydenhuollon laatusuositukset. Laatusuositukset eivät kuitenkaan toteudu kokonaisuudessaan minkään läänin alueella. Oppilasmäärät ovat liian suuria sekä terveydenhoitajilla että lääkäreillä, jolloin kouluterveydenhuollon toteuttaminen ohjeiden ja suositusten mukaisesti ei onnistu.

Apulaisoikeuskansleri on todennut, että koska suositukset eivät ole juridisesti sitovia, kouluterveydenhuolto ei vastaa sille asetettuja vaatimuksia. Erot kuntien välillä aiheuttavat sen, että oppilaat eivät ole yhdenvertaisessa asemassa kouluterveyspalvelujen saannissa. Tarvitaan sitovampaa säännöstöä, jotta terveyspalveluiden taso ja saatavuus yhdenvertaisuuden edellyttämällä tavalla voidaan nykyistä paremmin turvata.

Sosiaali- ja terveysministeriö onkin asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on laatia asetusluonnos, jossa säädetään mm. oppilaan terveyden seuraamiseen ja edistämiseen kuuluvien neuvonnan ja tarkastusten sisällöstä ja määrästä kouluterveydenhuollossa sekä terveydentilan toteamista varten tarpeellisesta erikoistutkimuksesta ja opiskeluterveydenhuollon tarkemmasta sisällöstä. Työryhmälle on annettu aikaa paneutua asiaan ensi kevääseen saakka.

 

Hyvät ystävät,

Lapsi ja nuori tarvitsee aikuista arjessaan. Liian moni potee aikuisen ikävää. Huolet kasvavat omassa päässä ja oman ikäisten kavereiden kanssa pohtiessa usein kohtuuttoman suuriksi. Aikuinen tuo asioihin kokemusta ja auttaa luomaan huolille oikeat mittasuhteet. Aikuista tarvitaan enemmän niin kotona kuin koulussa.

Työtä ja haastetta siis riittää. Pohditaan hyviä ratkaisuja täällä tänään. Vielä kerran lämpimästi tervetuloa.