EnnaltaehkäiseväRaittius

Paluu

Ennaltaehkäisevän raittiustyön
juhlaseminaari 5.-6.7.2008 Mikkeli
Kansanedustaja Lenita Toivakka

Alkoholiongelmat kuntayhteisössä nyt ja tulevaisuudessa

Arvoisa seminaariyleisö,

Alkoholi on ollut ja tuntuu olevan jatkossakin ongelma meille suomalaisille. Kesän aikaan ongelmat kärjistyvät monissa perheissä ja tulevat taas näkyvämmiksi kaduillakin. Humalahakuisen juomaperinteen yhdistäminen edellisen hallituksen päätökseen alentaa kolmanneksella alkoholiverotusta maaliskuussa 2004 on lisännyt kulutusta vuodesta 2003 jopa 15 prosentilla. Asenteet humalaa ja juomista kohtaan ovat Suomessa poikkeuksellisen hyväksyvät, jopa nuorten julkinen juominen hiljaa hyväksytään. Omat vanhemmatkin hankkivat lapsilleen juomia…

Tilanne alkoholinkulutuksen ja – käytön suhteen on niin huolestuttava, että sisäasiainministeriö on äskettäin Sisäisen turvallisuuden ohjelmassaan listannut alkoholin ja syrjäytymisen yhdeksi yhteiskuntamme suurimmista turvallisuusriskeistä. Alkoholi on yleisin syy väkivallan, tapaturmien ja onnettomuuksien taustalla, ja vuosittain tuhannet suomalaislapset kärsivät syyttä alkoholistivanhempiensa kanssa. Voimakkaan alkoholinkulutuksen yhteys mielenterveysongelmiin on osoitettu lukuisissa tutkimuksissa. Koska ongelmat ovat moninaiset, meillä täytyy olla laaja valikoima keinoja, joilla kulutusta voidaan laskea ja haittoja vähentää. Lyhyellä tähtäimellä voimakkaimmin vaikuttavat tekijät alkoholinkulutuksen vähentämiseksi ovat hinta ja saatavuus.

Alkoholinkulutus oli lievässä kasvussa jo ennen vuonna 2004 toteutettua veron alennusta, mutta sen jälkeen kulutus nousi kymmenen prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Vuodesta 2003 lähtien tapahtuneen voimakkaan kulutuksen kasvun on arvioitu johtuvan erityisesti alkoholin suurkuluttajien ja päihdeongelmaisten lisääntyneestä alkoholin käytöstä. Nuorten osalta on havaittu selvää polarisoitumista: eniten juova viidennes lisää kulutustaan, mutta samaan aikaan alkoholia hyvin vähän tai ei ollenkaan käyttävien nuorten joukko on myös kasvanut. Tämä herättää toivoa! Tosin tämä merkitsee, että alkoholista aiheutuvat ongelmat kasaantuvat tietyille nuorille.

Meidän suomalaisten juomakulttuuri on outo. Liian moni suomalainen juo edelleen viikonloppukännit ja samanaikaisesti opettelee eurooppalaista juomakulttuuria tissuttelemalla pienempiä määriä viikolla. Alkoholista aiheutuvat haitat ovat suorassa yhteydessä kulutuksen määrään. Kun suomalaisten alkoholinkulutus on viimeisten vuosikymmenten aikana ollut korkealla tasolla, ja samalla kroonisten alkoholihaittojen osuus on noussut olennaisesti. Samaan aikaan vahvasta humalasta johtuvat haitat eivät kuitenkaan ole kääntyneet laskuun. Alkoholi on eräs suurimmista kansanterveyttä vaurioittavista yksittäisistä tekijöistä: alkoholiin tai sen aiheuttamiin sairauksiin kuolee vuosittain yli 2000 suomalaista! Suomessa tilanne on monia muita eurooppalaisia maita vaikeampi, koska toisin kuin useimmissa EU-maissa, kulutus kasvaa ja alkoholihaitat kasvavat jopa vielä nopeammin. Ne kuormittavat merkittävästi terveydenhuoltoamme ja aiheuttavat lähes miljardin euron vuosittaiset välittömät kustannukset suomalaiselle yhteiskunnalle.

Hyvät kuulijat,

Sinivihreä hallitus on, voin vilpittömästi sanoa, ottanut roiman alkoholikulutuksemme vakavasti ja ryhtynyt toimiin sen vähentämiseksi. Hallitusohjelmaan kirjattu ensimmäinen alkoholiveronkorotus on jo toteutettu ja seuraavan korotuksen mahdollisuuksia selvitetään parhaillaan. Sosiaali- ja terveysvaliokunta, jonka jäsen itsekin olen, on useaan kertaan painottanut uuden pikaisesti toteutettavan veronkorotuksen tärkeyttä. Vuodenvaihteessa tehty veronkorotus ei ollut riittävän suuri vähentämään kulutusta. Veronkorotuksen lisäksi useita hankkeita on käynnistetty alkoholihaittojen vähentämiseksi. Terveyden edistämisen politiikkaohjelma sisältää keinoja, joilla ehkäistään syrjäytymistä ja alkoholikulutusta. Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt alkoholiohjelman 2008-2011, joka jatkaa edellisen alkoholiohjelman työtä. Sisäministeriö huomioi alkoholihaittojen vähentämisen käynnissä olevissa sisäisen turvallisuuden hankkeissaan. Erityisen tärkeää onkin kaikkien hallinnonalojen yhteistyö alkoholikulutuksen kääntämisessä laskuun. Myös alkoholirikoslain uudistus on käynnissä. Uudistuksessa kiinnitetään erityistä huomiota alaikäisten alkoholijuomien saatavuuteen ja hallussapitoon sekä alkoholimainonnan kohderyhmiin.
Alkolukko otettiin heinäkuun alusta pysyvästi käyttöön. Hallitus on juuri esittänyt myös tiukennuksia tupakkalakiin.

Alkoholinkäytön vähentämisessä ennaltaehkäisevän työn merkitystä ei voi ylikorostaa. Erityisesti lasten ja nuorten asenteisiin tulee pyrkiä vaikuttamaan. Valitettavasti alkoholin markkinoinnissa käytetty mielikuvamainonta tuntuu purreen lapsiin ja nuoriin valistusta tehokkaammin. Mainonnassa alkoholi liitetään vapaa-aikaan, hyvään elämään ja ihmissuhteisiin. Meidän kuntapäättäjien ja lasten kanssa työskentelevien on erittäin tärkeää löytää ne keinot, joilla alkoholiasenteisiin voidaan tehokkaasti vaikuttaa. Valitusta täytyy antaa lasten ja nuorten kielellä. Valistuksen lisäksi merkitystä on myös nuorten vapaa-ajan viettotavoilla. Nuorille täytyy voida osoittaa mielekästä ja heitä kiinnostavaa tekemistä, jossa päihteiden käytöllä ei ole osaa. Tässä kunnilla, järjestöillä, harrasteseuroilla ja koulujen kerhotoiminnalla on merkittävä rooli. Mutta kuten monet arvot ja tavat, myös alkoholinkäyttöön ja kulutukseen liittyvät tavat periytyvät. Vanhemmilla on suuri vastuu, jota ei voi ulkoistaa yhteiskunnalle. Tätä tulisi korostaa valistuksessa enemmän, mielestäni.

Perinteisesti Suomessa alkoholista suurimman osan kuluttaa suhteellisesti melko pieni joukko. Voimakas alkoholinkulutus on usein oire myös muista vakavista ongelmista. Mielenterveysongelmat liittyvät usein alkoholin suurkulutukseen. Kuntien mielenterveyspalvelut ovat valitettavan usein riittämättömät. Jonot ovat pitkät eikä edes hoitoon hakeutuvia voida usein auttaa riittävällä tavalla. Vielä heikommassa asemassa ovat ne henkilöt, jotka eivät kykene hakeutumaan hoitoon. A-klinikat tekevätkin korvaamatonta työtä kunnissa, mutta hoitoa ei ole riittävästi tarjolla.

Ongelmana onkin kenelle päihdetyön rajalliset resurssit kunnissa kohdennetaan. Tarvitaan suurkuluttajien päihdepalveluja ja samaan aikaan tulisi luoda tehokas kunnallinen tai seudullinen ennaltaehkäisevä päihdetyömalli, jolla vaikutetaan asenteisiin, alkoholin kulutukseen ja käyttötapoihin.

Kuten kaikki tiedämme, kunnat ovat tiukilla sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten jatkuvan nopean kasvun takia. Palvelujen kysyntä kasvaa, samanaikaisesti kunnissa tulisi pystyä uudistamaan ja kehittämään palvelurakenteitaan kysyntää vastaavaksi. Tälle vuodelle valtionosuudet kunnille kasvoivat ennätykselliset 755 miljoonaa euroa edelliseen vuoteen verrattuna, Mikkelissä tämä tarkoitti 13,7 % sosiaali- ja terveystoimen valtionosuuksien kasvua vuoteen 2007 verrattuna. Kuntien sosiaali- ja terveystoimessa on välttämätöntä luoda uusia toimintatapojaan, jotta ehkäisevää työtä päästään tekemään. Uusi terveydenhuoltolaki tulee vahvistamaan perusterveydenhuoltoa ja omalta osaltaan tehostamaan resurssien käyttöä tarkoituksenmukaisemmin.

Järjestöt tekevät korvaamattoman tärkeää ennaltaehkäisevää päihdetyötä. Rahoitus on kuitenkin tiukilla ja työtä on tehtävä pitkälti hankkeiden kautta. Tämä järjestöjen työ on äärettömän arvokasta ja tärkeää olisikin, että eri järjestöjen toimintaa voitaisiin koordinoida tehokkaammin ja myös seurata hankkeiden juurtumista käytäntöihin. Valitettavan harvoin hyvillä hankkeilla luodut toimintamallit juurtuvat käytännöksi. Uusi kasteohjelma pyrkii edistämään tätä ja vuoden 2009 alusta tähän liittyen on taas uutta hankerahaa STM:stä haettavissa mm. juuri ehkäisevään päihdetyöhön. Myös opetusministeriön kautta on saatavilla hankerahaa, jos ehkäisevä päihdetyö kohdistuu nimenomaan lapsiin ja nuoriin.

Myös järjestöjen välinen yhteistyö hankkeiden koordinoinnissa on tärkeää, samoin yhteistyö kuntien ja järjestöjen kesken. Loistava esimerkki tällaisesta onnistuneesta yhteistyöstä on Mikkelin kaupungin ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton Ehkäisevän Päihdetyön hanke, jota toteutetaan molemmissa yhtenäiskouluissamme Rantakylässä ja Anttolassa.

Arvoisat raittiustyön ammattilaiset,

Suomessa syntyy vuosittain 600 lasta, joilla on sikiöaltistukseen viittaavia pysyviä oireita. Alkoholi on suurin kehitysvammaisuuden aiheuttaja ja ainoa syy, joka olisi täysin ennaltaehkäistävissä. Suurin osa äideistä lopettaa alkoholinkäytön tai vähentää oleellisesti sitä saatuaan tiedon raskaudestaan. Kuuden prosentin äideistä tiedetään olevan päihderiippuvaisia. Raskaus motivoi päihderiippuvaisia äitejä lopettamaan liikakäytön, mutta ilman apua tämä ei onnistu. Alkoholin suurkulutukseen liittyy yleensä häpeä, joten äidit pyrkivät peittelemään ja salailemaan juomistaan. Neuvolat ovat tärkeässä roolissa ongelman havaitsemisessa ja äidin tukemisessa. Lastensuojelu tulee ottaa mukaan äitiä ohjatessa.

Peruspalveluministeri Paula Risikko on esittänyt viimeiseksi keinoksi mahdollisuutta määrätä päihdeäiti pakkohoitoon raskauden ajaksi. Esityksen taustalla on voimakas huoli syntymättömän lapsen oikeudesta terveeseen elämään. Muissakin puheenvuoroissa on kuulunut huoli paitsi lasten oikeuksien toteutumattomuudesta, myös päihdemyönteisestä ilmapiiristä joka vallitsee Suomessa. Alkoholinkäyttöä pidetään valitettavan usein luonnollisena osana elämää, jopa niin, että äidin oikeus juoda on suurempi kuin lapsen oikeus syntyä terveenä.

Lopuksi,

Alkoholiongelmien varhainen havaitseminen ja valistuksen antaminen on keskeistä vakavampien alkoholiongelmien synnyn vähentämiseksi. Merkittävässä roolissa tässä työssä ovat ehdottomasti neuvolat, kouluterveydenhuolto, terveyskeskukset, työterveyshuolto. Ne normaalit matalan kynnyksen paikat, joissa muutoinkin asioidaan. Näiden palvelujen resursointiin on pystyttävä kunnissa panostamaan. Esimerkiksi kouluterveyshuoltoon on nykyisten suositusten sijaan parhaillaan tekeillä sosiaali- ja terveysministeriössä kuntia ohjaavat asetukset. Kunnat eivät ole kouluterveydenhuoltoa suositusten mukaisesti kehittäneet, joten tarvitaan järeämpää ohjeistusta.

Ikäihmisten terveyspalvelujen saanti on satunnaista. Se ei perustu säännöllisyyteen ja seurattavuuteen, eikä ennaltaehkäiseviin palveluihin. Joissakin kunnissa, kuten Mäntyharjulla käytössä olevaa seniorineuvolatoimintaa tuleekin kehittää edelleen, etteivät ikäihmiset putoa pois säännöllisestä terveysseurannasta. Ikäihmisten alkoholin käyttö on lisääntynyt huolestuttavasti ja heidän alkoholiongelmansa tulevat edelleen kasvamaan.

Ongelmat ovat syvällä yhteiskunnassamme. Tarvitsemme uutta ajattelua ja laajaa yhteistyötä, jotta saamme juurrutettua tehokkaat ennaltaehkäisevät palvelut kuntiimme. Perusterveydenhuoltomme tulee olemaan tässä ratkaisevassa roolissa. Järjestöjä ja vapaaehtoistyötä tarvitaan tukemaan peruspalvelujamme. Työtä riittää….

Yksi kysymys mielessäni pyörii taustalla kuitenkin koko ajan…. mitä on oikeanlainen, vaikuttava ennaltaehkäisevä päihdetyö??? Mielessäni on jotenkin hajanainen joukko erilaisia toimia…kaipaako ennaltaehkäisevä päihdetyö profiilin nostoa?

 

Paluu